Siirry sisältöön

Nimien taivutus: sukunimet

Ohje lyhyesti

Sukunimet taipuvat pääosin samalla tavalla kuin vastaavat yleissanat:

Kirves : Kirveen : Kirvestä : Kirveiden
Vrt. kirves : kirveen : kirvestä : kirveiden

Lahti : Lahden : Lahtea : Lahtien
Vrt. lahti : lahden : lahtea : lahtien

Kun sukunimellä ei ole yleissanavastinetta eli se ei sisällä tunnistettavaa suomen kielen sanaa, sitä taivutetaan yleensä kuten äänneasultaan samantyyppistä yleissanaa:

Arkko : Arkkojen
Vrt. harkko : harkkojen

Joidenkin sukunimien taivutuksessa esiintyy vaihtelua. Esimerkiksi monissa vokaaliin ja s-äänteeseen loppuvissa nimissä (kuten Hirvas) on kaksi taivutustapaa: Hirvaan ja Hirvaksen. Lisäksi joillakin nimillä on vaihtoehtona myös yleisesti tunnettu murteellinen taivutusmuoto (Närhi : Närhen ja Närhin). 

Adjektiivialkuisissa sukunimissä taipuu yleensä vain jälkiosa:

Isotalo : Isotalon
Uusivirta : Uusivirralle

Koko ohje

Nimenkantajalla on oikeus taivuttaa yksityiselämässään sukunimeään haluamallaan tavalla. Julkisessa viestinnässä voi kuitenkin aina noudattaa alla esitettyjä yleisiä taivutusperiaatteita.

Sukunimet taipuvat pääosin samoin kuin vastaavat yleissanat:

Järvi : Järven : Järveä : Järvien
Vrt. järvi : järven : järveä : järvien

Ratas : Rattaan : Ratasta : Rattaiden ~ Rattaitten

Nieminen : Niemisen : Niemistä : Niemisten

Peltola : Peltolan : Peltolaa : Peltoloiden

Jos paikannimilähtöisissä sukunimissä on säilynyt vanhoja, käytöstä jääneitä sanojen muotoja, nimiä taivutetaan kuten vastaavaa tai vastaavanrakenteista nykyistä yleissanaa: esimerkiksi nimet Halmet ja Vuollet taipuvat kuten sanat halme ja vuolle (Halmeen ja Vuolteen).

Kun sukunimellä ei ole yleissanavastinetta eli se ei sisällä tunnistettavaa suomen kielen sanaa, sitä taivutetaan yleensä kuten äänneasultaan samantyyppistä sanaa:

Arkko : Arkon
Vrt. harkko : harkon

Kanko: Kangon
Vrt. tanko : tangon

On kuitenkin joukko lähinnä nimenmuutoksissa muodostettuja sukunimiä, joilla ei ole äänneasultaan samantyyppistä yleissanavastinetta tai sellaiset ovat harvinaisia. Tällaiset nimet taipuvat muuttumattomina:

Erti : Ertin : Ertien
Lerto : Lerton : Lertojen

Jos nimeä on yleisesti ja tunnetusti taivutettu murteissa toisin kuin yleiskielessä, voi murteellista muotoa käyttää myös yleiskielessä:

Närhi : Närhen ~ Närhin
Kiiski : Kiisken ~ Kiiskin
Lampi : Lammen ~ Lammin

Monista vokaaliin ja s-äänteeseen loppuvista nimistä (kuten Hirvas) on käytössä kaksi taivutustapaa: pitkävokaalinen ja -ks:llinen. Näissä -ks:llinen on usein myöhäisempi, mutta se on toiminut sittemmin mallina muille samanrakenteisille nimille:

Hirvas : Hirvaan tai Hirvaksen
Köngäs : Könkään tai Köngäksen

Yksinomaan -ks-vartaloisiksi on vakiintunut etenkin harvinaisen sanan sisältäviä sukunimiä, joista monet on otettu nimenmuutoksissa ja joiden aineksia esiintyy lähinnä paikannimissä:

Airas : Airaksen
Havas : Havaksen
Suvas : Suvaksen
Vannas : Vannaksen

Sukunimiyhdistelmissä vain jälkimmäinen nimi taipuu riippumatta siitä, onko kirjoitusasussa yhdysmerkki vai ei:

Korhonen-Mäki : Korhonen-Mäen : Korhonen-Mäkien

Aalto Virtanen : Aalto Virtasen : Aalto Virtasten

Adjektiivialkuisissa sukunimissä taipuu yleensä vain jälkiosa:

Isotalo : Isotalon
Kauniskangas : Kauniskankaan
Pitkämäki : Pitkämäen

Uusivirta : Uusivirtoja
Vanhatalo : Vanhatalolle
Vapaavuori : Vapaavuorta

Huom. Adjektiivialkuisissa paikannimissä sen sijaan taipuu tavallisesti myös alkuosa: Isossakyrössä, Uudellammaalla (ks. ohjetta Nimien taivutus: paikannimet kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Sukunimien taivutusmuotoja voi tarkistaa verkkojulkaisusta Sukunimien taivutusluettelo (linkki kohdassa Lisätietoa muualla).

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta