Yhdyssana: alkuosassa nominatiivi vai genetiivi? (kuvaluku, kuvanluku)

Ohje lyhyesti

Joskus nominatiivialkuisella yhdyssanalla on eri merkitys kuin genetiivialkuisella:

Taulukko: Nominatiivi- ja genetiivialkuisten yhdyssanojen merkityksiä

Nominatiivi (perusmuoto)	Genetiivi
mehukeitto (mehusta tehty keitto)	mehunkeitto (mehun keittäminen)
veripisara (pisara verta)	verenpisara (kasvi)
hyvänäköinen (näkee hyvin)	hyvännäköinen (näyttää hyvältä)

Kummankinmuotoisella yhdyssanalla on useita eriytyneitä merkityksiä. Esimerkiksi kun kyse on omistus- tai muusta kuuluvuussuhteesta, alkuosa on tavallisesti genetiivissä (äidinmaito, ystävänpäivä) ja materiaalia ilmaiseva alkuosa taas nominatiivissa (suklaalevy, vesihaude).

Usein kokonaisuuden merkitys on kuitenkin sama riippumatta siitä, onko kyseessä nominatiivi vai genetiivi:

Ei merkityseroa

kuvaluku ~ kuvanluku
nuoriso-ohjaaja ~ nuorisonohjaaja
vappuaatto ~ vapunaatto

Vaikka käytännössä toinen näistä olisi selvästi toista tavallisempi, voi periaatteessa valita kumman vaihtoehdon tahansa. Selvää sääntöä sijamuodon valinnasta ei voi esittää.

Nominatiivi on yhdyssanan alkuosan muotona tavallisempi kuin genetiivi. Se onkin merkitykseltään väljempi ja avoimempi kuin genetiivi. Silti nominatiivi ei ole läheskään aina mahdollinen edes genetiivin rinnalla, saati ainoana vaihtoehtona.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Eri muoto, eri merkitys: veripisara, verenpisara
Eri muoto, sama merkitys: juustopala ~ juustonpala
Yksikkö ja monikko: kasvohoito ~ kasvojenhoito

Muita nominatiivi- ja genetiivialkuisia yhdyssanoja käsitteleviä ohjeita:

Koko ohje

Eri muoto, eri merkitys: veripisara, verenpisara

Perusmuoto eli nominatiivi (nuoriso-) ja -n-loppuinen genetiivimuoto (nuorison-) vaihtelevat yhdyssanan alkuosassa, ja joskus niiden välillä on merkitysero:

veripisara (pisara verta)
verenpisara (kukka)

hyvänäköinen (näkee hyvin)
hyvännäköinen (näyttää hyvältä)

Eri muoto, sama merkitys: juustopala ~ juustonpala

Vaikka yhdyssanan alkuosaan on useimmiten vakiintunut joko nominatiivi tai genetiivi, on myös paljon sellaisia yhdyssanoja, joissa käytössä ovat molemmat muodot ja kokonaisuuden merkitys on sama:

alueluovutus ~ alueenluovutus
historiakäsitys ~ historiankäsitys
nuoriso-ohjaaja ~ nuorisonohjaaja

kuvaluku ~ kuvanluku
salaattikastike ~ salaatinkastike
juustopala ~ juustonpala
kuntatalo ~ kunnantalo

valtioenemmistöinen ~ valtionenemmistöinen
valtiojohtoinen ~ valtionjohtoinen (mutta: keskusjohtoinen)

pahatapainen ~ pahantapainen (mutta: huonotapainen, samantapainen)

Useimmiten jompikumpi muoto on käytössä tavallisempi, mutta silti alkuosan muodon voi periaatteessa valita vapaasti.

Yksikkö ja monikko: kasvohoito ~ kasvojenhoito

• Alkuosan muotona voivat vaihdella myös yksikön nominatiivi (kuten kasvo-) ja monikkomuotoinen genetiivi (kasvojen-). Yhdyssanan merkitys on kuitenkin molemmissa sama:

kasvohoito ~ kasvojenhoito
jalkahoito ~ jalkojenhoito

eläinsuojelu ~ eläintensuojelu

Koska nominatiivi antaa mahdollisuuden monenlaisille tulkinnoille, se voi toimia tällaisissa yhteyksissä myös monikon tehtävässä.

Vaihtoehdoista toinen saattaa myös olla vakinaistettu ammattitutkinnon nimike, kuten eläintenhoitaja ja jalkojenhoitaja, vaikka niiden rinnalla muuten käytetään myös nominatiivialkuisia sanoja jalkahoitaja ja eläinhoitaja.

• Yksikön nominatiivia käytetään muutoinkin monikollisessa merkityksessä: koiratarha, hintavalvonta. Genetiivi on tässä käytössä harvinaisempi: koirankeksi, linnunlaulu.

Monikollinen merkitys ohjaakin genetiivimuodon usein monikolliseksi: hintojen valvonta. Eräät alun perin monikkomuotoiset ilmaukset ovat kuitenkin saaneet rinnalleen yksiköllisen vaihtoehdon:

riskien hallinta ~ riskienhallinta ~ riskinhallinta

Tiesitkö?

Yhdyssanojen alkuosan muotovaihtelun taustalla on alkujaan itä- ja länsimurteiden ero: itämurteissa tavallinen yhdyssanan alkuosan muoto on tietyntyyppisissä sanoissa ollut nominatiivi (leipäpala) ja länsimurteissa genetiivi (leivänpala). Kummallakaan alueella ei kuitenkaan ole käytetty vain yhtä muotoa.