Julkisten rakennusten ja toimitilojen nimet: yhteen vai erilleen?

Ohje lyhyesti

Julkisten rakennusten nimien oikeinkirjoitus vaihtelee sekä toimitilan luonteen että nimen rakenteen mukaan. Yhteen ja erilleen kirjoittamiseen vaikuttaa myös se, koetaanko ilmaus tietoisesti annetuksi, yksilöiväksi erisnimeksi vai väljemmin esimerkiksi rakennuksen sijaintia tai sen toiminnallista luonnetta (esimerkiksi koulu, sairaala, urheiluhalli) kuvaavaksi.

Nimen osat kirjoitetaan yhteen, kun alkuosa on perusmuodossa eli nominatiivissa (kuten posti) tai genetiivissä (runonlaulajan) oleva yleissanasubstantiivi ja loppuosa on perusmuotoinen yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, pirtti):

Postitalo
Runonlaulajanpirtti

Osat liitetään toisiinsa yhdysmerkillä, kun nimen alkuosa on perusmuotoinen erisnimi tai lyhenne:

Finlandia-talo
UKK-instituutti

Osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen loppuosa on yhdyssana:

Lohjan jäähalli
Kuninkaallinen draamateatteri

Kun alkuosa on genetiivimuotoinen erisnimi (esimerkiksi Wrangelin, Annan) tai adjektiivi (kuten valkea, venäläinen) ja loppuosa yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, sali), on tarkistettava tapauskohtaisesti, miten nimi kirjoitetaan.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Nimen alkuosa on substantiivi
Nimen alkuosa on adjektiivi
Nimen loppuosa on yhdyssana
Nimen alkuosa on erisnimi perusmuodossa
Nimen alkuosa on erisnimi genetiivissä

Kirkkojen nimistä on oma ohjeensa, ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Nimen alkuosa on substantiivi

Osat kirjoitetaan yhteen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosana on yleissanasubstantiivi, joka on joko nominatiivi- eli perusmuodossa (posti, ritari) tai genetiivimuodossa (lasten, valtioneuvoston) ja jälkiosana on yhdistämätön yleissana (esimerkiksi talo, sali):

Eduskuntatalo
Postitalo
Kätilöopisto

Ritarihuone
Metroareena

Lastenklinikka
Ruiskumestarintalo
Runonlaulajanpirtti
Valtioneuvostonlinna

Erilleen kirjoittaminen on yleistynyt sellaisten rakennusten ja tilojen nimissä, joiden genetiivimuotoinen alkuosa määrittää, kenen tai minkä käyttöön tila on tarkoitettu, esimerkiksi Tieteiden talo, Tyttöjen talo. Yleiskielen oikeinkirjoitussuositusten mukaan myös tällaiset nimet kirjoitetaan yhteen: Tieteidentalo, Tyttöjentalo.

Nimen alkuosa on adjektiivi

Kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on adjektiivi (kuten venäläinen) ja loppuosa kuvaa rakennuksen toiminnallista luonnetta (koulu, museo, sairaala), osat kirjoitetaan erilleen:

Karoliininen sairaala
Fransiskaaninen sairaala

Venäläinen museo
Ruotsalainen teatteri
Arktinen keskus

Kun loppuosa ei kuvaa rakennuksen tai tilan toiminnallista luonnetta vaan rakennuksen tyyppiä, osat kirjoitetaan suosituksen mukaan yhteen:

Isotupa
Pikkusali
Vanhatupa

Tällaisista nimistä erityisesti -nen-loppuisen adjektiivin sisältävät nimet voidaan kuitenkin kirjoittaa myös erilleen:

Sininenhuvila ~ Sininen huvila
Valkoinensali ~ Valkoinen sali

Valkeatalo (~ Valkea talo)
Vihreätalo (~ Vihreä talo)

Varsinkin ulkomaisten rakennusten ja muidenkin rakennettujen kohteiden käännösnimissä osat kirjoitetaan usein erilleen samaan tapaan kuin lähtökielessä:

Valkoinen talo ~ Valkoinentalo (White House)

Punainen tori ~ Punainentori (Krasnaja ploštšad)

Nimen loppuosa on yhdyssana

Osat kirjoitetaan erilleen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen loppuosa on yhdyssana (esimerkiksi jäähalli, ulkoilumaja, kesäteatteri):

Lohjan jäähalli
Pyynikin kesäteatteri
Kuninkaallinen draamateatteri

Nimen alkuosa on erisnimi perusmuodossa

Kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on perusmuotoinen erisnimi tai lyhenne ja loppuosa ilmaisee rakennuksen lajia (esimerkiksi museo, sali), osien väliin tulee yhdysmerkki:

Aalto-yliopisto
Akava-talo
Finlandia-talo
Kaisa-talo
Stakes-talo

Bolšoi-teatteri
Mannerheim-museo
Pasteur-instituutti
UKK-instituutti

Rauma-sali
Tampere-areena

Yhdysmerkin edelle tulee välilyönti, jos perusmuodossa oleva alkuosa koostuu kahdesta tai useammasta erilleen kirjoitettavasta osasta:

Tarja Halonen -sali

Suomen kielen lautakunta on suosittanut yhdysmerkillistä kirjoitustapaa vuodesta 2006. Aiemmin vakiintuneita kirjoitusasuja (esimerkiksi Karjalatalo, Kokkolasali) ei kuitenkaan tarvitse muuttaa.

Nimen alkuosa on erisnimi genetiivissä

1. Osat kirjoitetaan erilleen, kun julkisen rakennuksen tai muun tilan nimen alkuosa on genetiivimuotoinen erisnimi (kuten Hakaniemen, Miinan, Soinisen) ja loppuosa ilmaisee tilan käyttötarkoitusta tai toiminnallista luonnetta (esimerkiksi koulu, museo, sairaala):

Anna Tapion koulu
Miinan koulu
Soinisen koulu

Cygnaeuksen galleria
Hakaniemen halli (kauppahalli)
Jorvin sairaala

Katajanokan kasino
Maunulan maja (ulkoilumaja)
Naapurivaaran lava
Turun vankila

2. Osat kirjoitetaan erilleen, kun nimen alkuosa on julkisen rakennuksen tai tilan omistajaan tai asukkaaseen viittaava genetiivimuotoinen sukunimi ja loppuosa luonnehtii rakennusta tai tilaa (esimerkiksi talo, palatsi):

Bockin talo
Kiseleffin talo
Qwenselin talo

Haarlan palatsi
Wrangelin palatsi

3. Osat kirjoitetaan kuitenkin yhteen, kun alkuosa on muu genetiivimuotoinen erisnimi kuin julkisen rakennuksen omistajaan tai asukkaaseen viittaava ja loppuosa luonnehtii rakennusta tai tilaa (esimerkiksi talo, sali). Tällaiset nimet on yleensä annettu jonkun henkilön tai jonkin asian muistoksi.

Annantalo
Liisansali
Runeberginsali

Kustaankartano
Kalevalanpirtti

4. Entisiä hallinto- tai puolustuslinnoja tarkoittaneet linna-loppuiset nimet kirjoitetaan yleensä erilleen, kun alkuosa on genetiivimuotoinen paikannimi:

Hämeen linna
Kajaanin linna
Kastelholman linna
Turun linna
Viipurin linna

Jotkin linnoitusta tarkoittavat linna-loppuiset nimet ovat esimerkiksi jonkun henkilön muistoksi annettuja, ja joissakin nimissä loppuosa linna ilmaisee vertauskuvallisesti rakennuksen tyyppiä tai kokoa. Tällöin osat kirjoitetaan yhteen:

Olavinlinna
Vanajanlinna