Lauseilla yhteinen jäsen: Myrsky riehui ja kaatoi puita, filmi tuhoutui tai tuhottiin

Ohje lyhyesti

Kun peräkkäisissä lauseissa puhutaan samasta asiasta, se mainitaan toiston välttämiseksi usein vain ensimmäisessä lauseessa. Tällöin tuo puheenaiheen ilmaiseva sana toimii lauseiden yhteisenä jäsenenä:

Myrsky kaatoi puita ja pimensi sähköjä.

Tässä esimerkissä peräkkäisillä lauseilla on yhteisenä jäsenenä sana myrsky, joka on tekijää tms. tarkoittavan subjektin tehtävässä. Se olisi myös toisessa lauseessa samanmuotoinen kuin ensimmäisessä lauseessa (’myrsky pimensi’). Tällaisissa tapauksissa sanan tai sanajonon esittämättä jättäminen on tekstin sujuvuuden näkökulmasta tavallista ja tyyliltään neutraalia.

Lauseiden yhteinen jäsen voi olla myös kohdetta tarkoittavan objektin tehtävässä:

Hän osti ja kunnosti vanhan polkupyörän.

Tietyin ehdoin yhteinen jäsen voi olla myös eri lauseenjäsentehtävissä. Seuraavassa esimerkissä sana filmi on ensimmäisen verbin subjektina (filmi tuhoutui), mutta jälkimmäisessä lauseessa vastaavalla paikalla olisikin verbin tuhottiin kohdetta tarkoittava objekti (’filmi tuhottiin’):

Filmi tuhoutui tai __ tuhottiin sodan aikana.

Myös käyttämällä esimerkiksi pronomineja, kuten se tai hän, voidaan välttää toistoa (Myrsky kaatoi puita, ja se pimensi myös sähköjä; Hän osti vanhan polkupyörän ja kunnosti sen; Filmi tuhoutui tai se tuhottiin). Tämäkin keino on tavallinen ja tyyliltään neutraali.

Tämän ohjeen osat ovat seuraavat:

Myrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä
Hevonen sortui laukkaan ja hylättiin
Yhtiö remontoi ja myi asunnon
Rikkaan omaisuus kasvaa, köyhän pienenee

Ks. myös kokoavaa katsausta ohjeesta Lauseilla yhteinen jäsen kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Myrsky kaatoi puita ja katkoi sähköjä

Peräkkäisten rinnasteisten lauseiden yhteinen jäsen on tyypillisesti tekijää tms. ilmaiseva subjekti:

Mies tyhjensi pullon yhdellä huikalla ja __ menehtyi myöhemmin terveysasemalla.
Yhteinen jäsen: mies.

Arkena verhoudutaan maahan asti ulottuvaan villahuiviin. Myös miehet kietovat huivin kaulaansa tai __ antavat sen roikkua tyylikkäästi juhlapuvun päällä.
Yhteinen jäsen: miehet.

Jos näissä tapauksissa käyttääkin pronominia, jälkimmäisestä lauseesta tulee rakenteeltaan kokonainen (ja hän menehtyi – –) ja kokonaisuus on kahden täyden lauseen rinnastus. Siksi ja-sanan edelle tulee pilkku:

Mies tyhjensi pullon yhdellä huikalla, ja hän menehtyi myöhemmin terveysasemalla.

Myös miehet kietovat huivin kaulaansa, tai he antavat sen roikkua tyylikkäästi juhlapuvun päällä.

Toiseksi myös keskenään rinnasteisilla sivulauseilla voi olla yhteinen subjekti:

Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas rikkoo koulun järjestystä tai __ kohtelee muita epäkunnioittavasti.
Yhteinen jäsen: oppilas.

– Myös pronomini-ilmaus on mahdollinen (mutta edellyttää jos-konjunktion toistamista): Kasvatuskeskustelu käydään, jos oppilas rikkoo koulun järjestystä tai jos hän kohtelee muita epäkunnioittavasti.

Kolmanneksi myös pää- ja sivulauseella voi olla yhteinen subjekti, joskin se on käytännössä paljon harvinaisempaa kuin kahden keskenään samanlaisen lauseen tapauksessa. Jos lauseet ovat lyhyehköjä, tällainenkin ilmaus on vaivaton tulkittava. Se on myös tyyliltään neutraali, vastaavasti kuin pronomini-ilmauskin.

Vanhat ihmiset katuivat sitä, että __ eivät olleet pitäneet enemmän yhteyttä ystäviinsä.
Yhteinen jäsen: vanhat ihmiset.

– Myös pronomini-ilmaus on mahdollinen: Vanhat ihmiset katuivat sitä, että he eivät olleet pitäneet enemmän yhteyttä ystäviinsä.

Jalonen oli pelin jälkeen tyytyväinen, vaikka __ näki pelissä myös parannettavaa.
Yhteinen jäsen: Jalonen.

– Myös pronomini-ilmaus on mahdollinen: Jalonen oli pelin jälkeen tyytyväinen, vaikka hän näki pelissä myös parannettavaa.

Kirjailija ei kieltäytynyt palkinnosta, koska __ toivoi sen tuovan juttusarjalleen näkyvyyttä.
Yhteinen jäsen: kirjailija.

– Myös pronomini-ilmaus on mahdollinen: Kirjailija ei kieltäytynyt palkinnosta, koska hän toivoi sen tuovan juttusarjalleen näkyvyyttä.

Huom. On epätavallista, että ”aukko” on ensimmäisessä lauseessa. Ilmaus ei tällöin olekaan selvä, koska lukijan täytyy odottaa toiseen lauseeseen asti saadakseen ensimmäisenkin lauseen tekijän selville:

Siitä alkaen kun __ 17-vuotiaana työskenteli hotellissa Lillehammerissa, Rantala on haistellut kakkutuulia minne maailmassa meneekin.

– Selvemmin: Siitä alkaen kun Rantala 17-vuotiaana työskenteli hotellissa Lillehammerissa, hän on haistellut kakkutuulia minne maailmassa meneekin.

Hevonen sortui laukkaan ja hylättiin

Tavallisesti peräkkäisten lauseiden yhteinen jäsen on muodoltaan ja tehtävältään sama, kuten yhteinen subjekti tässä esimerkissä: Lapsi söi iltapalan ja __ lähti nukkumaan. Ilmauksen rakenne on tällöin tasapainoinen, ja toisen lauseen ”aukko” on täten yksiselitteisesti tulkittavissa.

Seuraavassa esimerkissä jälkimmäisen lauseen aukkokohtaa eli avoimeksi jätettyä ainesta ei kuitenkaan voi tulkita tehtävältään samaksi kuin ensimmäisessä lauseessa esitettyä sanaa hevonen. Ensimmäisessä lauseessa verbi on nimittäin aktiivi- ja toisessa passiivimuotoinen. Puheenaiheena oleva hevonen onkin ensimmäisen verbin subjektina (hevonen sortui), mutta jälkimmäisessä lauseessa se on verbin kohdetta tarkoittavana objektina (hevonen hylättiin):

Hevonen sortui laukkaan ja _ hylättiin.

Tämänkaltaisiin rakenteisiin sopivat merkitykseltään vain tietynlaiset verbit: tyypillisesti ensimmäinen eli aktiivimuotoinen verbi ilmaisee epätoiminnallista kokemista (kuten sortua, loukkaantua, värjäytyä, tuhoutua, valmistua, joutua) ja jälkimmäinen, passiivimuotoinen verbi on puolestaan toiminnallinen (kuten hylätä, viedä, värjätä, lähettää, tuhota, surmata):

Epätoiminnallinen verbi	Toiminnallinen verbi
Naismatkustaja loukkaantui	ja vietiin sairaalaan.
Filmin materiaali tuhoutui	tai tuhottiin suurimmaksi osaksi.
Väinö Linna kuoli	ja haudattiin vuonna 1992.

Tällaisissa lyhyissä lauseissa kokonaisuus on ongelmitta tulkittavissa. Rakennetyyppi on myös tyyliltään neutraali, kunhan kokonaisuudesta ei tule liian pitkä ja siksi hankalasti hahmottuva. Olennaista on siis miettiä lukijan kannalta, onko ilmaus vaivatta selvä ”aukollisena” vai kannattaisiko toisessa lauseessa käyttää pronominia.

Järjestys voi joskus olla myös päinvastainen: ensimmäisessä lauseessa on siis passiivimuotoinen mutta merkitykseltään toiminnallinen verbi (kuten luonto tuhotaan) ja toisessa lauseessa on aktiivimuotoinen mutta merkitykseltään epätoiminnallinen verbi (luonto tuhoutuu). Tällöinkin kokonaisuus on tulkittavissa, jos verbit ovat lähellä toisiaan:

Toiminnallinen verbi	Epätoiminnallinen verbi
Mielestäni harju ja sen luonto tuhotaan	tai tuhoutuu, jos tilalle tulee taloja.
Jos väleistä kaadetaan	tai kaatuu muutamia puita, aukkopaikat lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Vuosina 1921–39 kutsuntaikään tulleista 22 000 hylättiin	tai sai lykkäystä.

Jos molemmissa lauseissa taas on aktiivista toimintaa ilmaiseva verbi, kokonaisuus on aukollisena epäselvä:

Näyttely avattiin Lönnrotin juhlavuonna ja __ kertoo Lönnrotin elämäntarinan.

Tällaisessa tapauksessa pronomini (kuten se) tasapainottaisi kokonaisuutta ja ohjaisi sijamuodollaan oikeaan tulkintaan. Tällöin kyseessä on myös kahden kokonaisen lauseen rinnastus; siksi lauseiden väliin tulee pilkku:

Näyttely avattiin Lönnrotin juhlavuonna, (ja) se kertoo Lönnrotin elämäntarinan.

Yhtiö remontoi ja myi asunnon

Yhteinen lauseenjäsen voi olla myös kohdetta tarkoittavan objektin tehtävässä. Edellytyksenä tällöin on, että verbit ovat lähekkäin ja kokonaisuus siksi helposti hahmotettavissa:

Hän pesi ja kuivasi hiuksensa. (’pesi hiuksensa + kuivasi hiuksensa’)

Varsinkin uutisteksteissä ilmaustyyppi onkin tiiviytensä vuoksi tavallinen:

Kolmikko pahoinpiteli ja ryösti miehen.

Kiinnioton jälkeen haukka rengastettiin ja päästettiin vapauteen.

Rikkaan omaisuus kasvaa, köyhän pienenee

Peräkkäisissä lauseissa voi olla yhteisenä jäsenenä myös substantiivien pääsana, jolloin näkyvillä jälkimmäisessä lauseessa (tai jälkimmäisissä lauseissa) on pelkkä määrite (seuraavassa määritteet on kursivoitu ja yhteinen pääsana lihavoitu):

Yrityksen liiketoiminnoista leivonnan tulos parani, eläinravinnon pysyi ennallaan ja makeutuksen laski.

Myös saman sanan toistaminen kaikissa lauseissa on mahdollista. Joskus tällaisen toisteisen ilmauksen merkitys saattaa hahmottua nopeamminkin kuin edellisen esimerkin kaltaisen pelkän määritteellisen ilmauksen:

Yrityksen liiketoiminnoista leivonnan tulos parani, eläinravinnon tulos pysyi ennallaan ja makeutuksen tulos laski.