Siirry sisältöön

Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät

Ohje lyhyesti

Sähköisiin lähteisiin viitataan tekstissä periaatteessa kuten muihinkin lähteisiin. Yhdessä julkaisussa noudatetaan johdonmukaisesti siihen valittua käytäntöä.

Sähköisten lähteiden käyttöä koskee kuitenkin erityisohje: lähdeluetteloon merkitään yleensä lisätietona, milloin tieto on kyseisestä sähköisestä lähteestä poimittu. Sen voi merkitä esimerkiksi seuraavalla tavalla:

Kielitoimiston ohjepankki: Pilkku. Osoitteessa: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/pilkku. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 5.2.2017.

Vaikka eri aloilla ja eri julkaisuissa on omat suosituksensa siitä, miten niihin tulisi viitata, oman tekstin lähdeluettelossa ei pidä käyttää kirjavasti erilaisia lähdemerkintätapoja. Lähdeluettelon tulee olla sisäisesti johdonmukainen.

Tämän ohjeen osat ovat seuraavat:

Katso lisäksi ohjeita Lähdeluettelo sekä Lähdeviitteet (linkit kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Koko ohje

Sähköiset lähteet merkitään lähdeluetteloon pitkälti samojen periaatteiden mukaan kuin painetutkin lähteet: kerrotaan siis, kuka on tehnyt, milloin ja mitä (ks. ohjetta Lähdeluettelo kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Hyvin tärkeitä sähköisten lähteiden merkitsemisessä ovat myös löydettävyystiedot: mistä verkko-osoitteesta lähde on löydettävissä. Lisäksi tulee merkitä ajankohta, milloin tieto on lähteestä poimittu tai milloin lähteeseen on viitattu, koska verkossa oleva aineisto saattaa muuttua tai jopa poistua käytöstä.

Eri oppilaitokset antavat omia lähdemerkintäohjeitaan; samoin eri julkaisujen verkkosivuilla kerrotaan, miten kyseiseen sivustoon toivotaan viitattavan. Oman tekstin lähdeluettelo ei kuitenkaan voi olla kirjava kooste eri tahojen erilaisista lähdemerkintätoiveista, vaan esitystavan tulee olla sisäisesti johdonmukainen.

Tässä ohjeessa verkko-osoitteita on jaettu kahdelle tai useammalle riville, jotta osoitteet näkyisivät järkevästi pienimmissäkin älylaitteissa.

Lähdeluettelossa esitettävät tiedot

Lähdeluettelon ja tekstissä esitetyn lähdeviitteen (tekstiviitteen) tulee vastata toisiaan. Esimerkiksi:

TekstiviiteLähdeluettelomerkinnän alku
(Juvonen 2014)Juvonen, Riitta 2014
(CD-Facta 2004)CD-Facta 2004
(@Kotus_tiedotus 2017)@Kotus_tiedotus 2017 (Kotimaisten kielten keskus)

Tietolähteen muodosta riippumatta lähdeluetteloon merkitään seuraavat tiedot, mikäli ne vain ovat saatavilla:

Kuka on tekijä?Tavallisesti tieto tekijästä tai julkaisusta vastaavasta tahosta esitetään lähdetiedoista ensimmäisenä. Jos kyseessä on esimerkiksi kokoomateos, esitetään tekijöiden tai toimittajien tiedot usein vasta julkaisun nimen perässä.

Huom. Ellei julkaisun sivulta löydy vastaavan henkilön, organisaation tms. nimeä, kannattaa harkita, voiko julkaisua ollenkaan käyttää lähteenä.
Milloin julkaistu?Joskus tietoa julkaisuajasta ei ole esitetty. Englanninkielisten ja toisinaan suomenkielistenkin julkaisujen lähdeluetteloissa näkee joskus käytettävän merkintää n. d. (no date) tai s. a. (sine anno), mutta suomenkielisissä tällaisia ei tarvita. Halutessaan voi käyttää esimerkiksi ilmausta päiväämätön tai julkaisuaika tuntematon.
Mikä on julkaisun nimi?Vaihtoehtoisesti tässä voi olla myös esimerkiksi (tieto)sanakirjan hakusana (artikkeli), esimerkiksi
Kielitoimiston sanakirja: hakusana onni.
Mikä tai millainen lähde?Tämä julkaisumuotoa koskeva tieto merkitään yleensä muiden kuin painettujen kirjojen tai artikkelien tapauksessa; esimerkiksi blogi, esite, Padlet-seinä, sähköpostihaastattelu, Twitter-viesti, tviitti, Wiki-alusta. Tiedon voi merkitä kaari- tai hakasulkeisiin tai erottaa muusta kokonaisuudesta pisteellä:  

– – (esite).
– – [esite].
– –. Esite.
Mistä osoitteesta lähde löydettävissä?Osoitetietona voi käyttää suoraa linkkiä tai sivustopolkua. Ennen näitä voi käyttää sanaa lähde, osoite, osoitteessa, saatavissa tms. ja erottimena kaksoispistettä (eivät välttämättömiä):

– –. Osoitteessa:
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/pilkku.
~
– –. Osoitteessa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/pilkku. 

Jos julkaisusta käy ilmi, mikä on sen ns. pysyvä osoite, käytetään mieluummin sitä kuin vaikkapa pelkkää pdf-linkkiä. Esimerkiksi URN-osoite on pysyvä osoite:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5997-5

Vrt. saman julkaisun pdf-linkkiin:

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/44822/978-951-39-5997-5.pdf?sequence=3
Milloin lähteeseen viitattu?Tieto viittauspäivästä on tärkeä tieto siksi, että sähköisiä lähteitä voidaan päivittää eivätkä linkit välttämättä ole pysyviä.

Viittauspäivä merkitään usein lähdetiedoista viimeiseksi, koska se ei sisälly lähteeseen:
– – –. https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/pilkku. Viitattu 5.2.2017.

Toinen vaihtoehto on merkitä se ennen lähteen linkkiä. Merkintätavat ovat keskenään samanveroiset. Jos osoite tulee loppuun, sen perään ei tarvita enää pistettä:
– – –. Viitattu 5.2.2017. https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/pilkku

Sanan viitattu sijasta voi käyttää myös esimerkiksi sanoja viittauspäivä, luettu tai lainattu.

Aakkostus

Jos julkaisun tekijä on selvillä, lähde aakkostetaan yleensä tekijän mukaan. Kuitenkin esimerkiksi kokoomateokset aakkostetaan usein julkaisun nimen mukaan.

Jos julkaisusta ei ilmene varsinaista tekijää, lähde aakkostetaan joko julkaisijatahon tai julkaisun nimen mukaan. 

Esimerkkejä sähköisten lähteiden merkintätavoista

Seuraavaan luetteloon on koottu esimerkkejä muutamista erityyppisistä lähteistä. Osassa tapauksia on esitetty keskenään samanveroisia merkintätapoja. Näiden lisäksi on olemassa muitakin käyttökelpoisia tapoja; ohjepankin ohje on siis vain yksi mahdollinen.

Tärkeää missä hyvänsä valitussa merkintätavassa on se, että lähteestä käyvät ilmi olennaiset tekijä- ja löydettävyystiedot ja että lähdeluettelo on sisäisesti johdonmukainen. Lähdeluettelon ja tekstissä esitetyn lähdeviitteen tulee vastata toisiaan.

Lähdeluetteloiden vaihtoehtoisten merkintätapojen keskeisiä eroja ovat seuraavat:

• tekijän etunimi kokonaan tai pelkkä etunimen alkukirjain
• julkaisuvuoden jäljessä kaksoispiste tai piste
• julkaisun nimi kursivoitu tai kursivoimaton
• julkaisutietojen välissä pilkku tai piste
• viittaamisaikaa tarkoittava sana, kuten viitattu, viittausajankohta, viittauspäivä, luettu, lainattu
• julkaisun linkin paikka

Artikkelit ja kirjat

Aalto, Eija – Martin, Maisa – Suni, Minna 2013: Suomea kaiken ikää – kotouttamistyötä tukevaa täydennyskoulutusta. Kieli, koulutus ja yhteiskunta -verkkolehti, maaliskuu 2013. https://www.kieliverkosto.fi/article/suomea-kaiken-ikaa-kotouttamistyota-tukevaa-taydennyskoulutusta/. Viitattu 7.2.2017.

Juva, Kersti 2013: Haltiat ja örkit. Kotus-blogi 31.7.2013. https://www.kotus.fi/index.phtml?8958_m=10229&8958_o=5&s=4333. Viitattu 7.2.2017.

Juvonen, Riitta 2014: Kirjoitelma ja tekijän ääni. Kehystämisen yhdyslauseet suomenkielisen ylioppilasaineen dialogisuuden hallinnassa. Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 19. joulukuuta 2014. Virittäjä 1. Verkkoliite. https://journal.fi/virittaja/article/view/48608. Viitattu 7.2.2017.

Kaseva, Tuomas 2016: Ensin tanssittiin, sitten tulivat pinkit hellyystumput – näin ystävänpäivä luikerteli Suomeen. Helsingin Sanomat 14.2.2016. https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002885730.html. Viitattu 7.2.2017.

Lindsberg, Perttu J. 2017: Takaisin kotiin – muistinvarainen eloonjäämistarina. Kolumni 16.1.2017. Uutispalvelu Duodecim. Terveysportti. https://www.terveyskirjasto.fi/terveysportti/
uutismaailma.duodecimapi.uutisarkisto?
p_arkisto=1&p_palsta=32. Viitattu 7.2.2017.

Nissilä, Leena 2016: Aikuisten perusopetus uudistuu. Osaamisen asialla – Opetushallituksen blogi. 22.12.2016. https://www.oph.fi/ajankohtaista/blogi/
101/0/aikuisten_perusopetus_uudistuu. Viitattu 7.2.2017.

Tammelin-Laine, Taina 2015: Aletaan alusta. Luku- ja kirjoitustaidottomat aikuiset uutta kieltä oppimassa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Humanities 240. Jyväskylän yliopisto. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5997-5. Viitattu 7.2.2017.

Raportit ja esitteet

Tekstiviitteenä seuraavanlaisissa tapauksissa voi olla joko julkaisijataho tai julkaisun nimi. Olennaista on, että tekstiviite ja lähdeluettelomerkinnän alku vastaavat toisiaan, jotta lähde löytyy lähdeluettelosta vaivatta. Tässä vaihtoehtoiset merkintätavat on mainittu vain ensimmäisessä esimerkissä:

Opetushallitus 2017: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistus. Esite. Informaatioaineistot 2016: 8. www.oph.fi/download/180941_
Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteiden_uudistus.pdf. Viitattu 7.2.2017.
~
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden uudistus 2017: Esite. Opetushallitus. Informaatioaineistot 2016: 8. www.oph.fi/download/180941_
Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteiden_uudistus.pdf. Viitattu 7.2.2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017: Kiusaamisen vastaisen työn lähtökohdat perusopetuksessa, toisella asteella ja varhaiskasvatuksessa. Väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-458-0. Viitattu 27.4.2017.

Poliisi 2016: Matkustajatietojärjestelmä. Tietoa lentoliikenteen harjoittajille ja sidosryhmille. Esite. http://www.poliisi.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/intermin/embeds/poliisiwwwstructure/
53372_POL_matkustajatietojarjestelma_
148x210_WEB_071016.pdf?be9810d01503d488. Viitattu 31.1.2017.

Tilastokeskus 2016: Joka kymmenes 25–44-vuotias on ulkomaalaistaustainen. Väestörakenne 2015. Vuosikatsaus. Julkaistu 23.9.2016. https://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2015/01/vaerak_2015_01_2016-09-23_tie_001_fi.html. Viitattu 31.1.2017.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2016: Siviilipalveluksen järjestämistä ja suorittamista koskeva ohje. TEM-oppaat ja muut julkaisut 17. Pdf-tiedosto. Ohje TEM/2313/00.05.02/2016. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-170-8. Viitattu 7.2.2017.

Lait ja direktiivit

Direktiivi 2012/27/EU: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi energiatehokkuudesta. Euroopan unionin virallinen lehti 14.11.2012.
https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2012:315:0001:0056:FI:PDF. Viitattu 20.3.2017.

Potilasdirektiivi 2011: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Euroopan unionin virallinen lehti 4.4.2011. https://eurlex.europa.eu/
LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:088:0045:0065:fi:PDF. Viitattu 7.2.2017.
~
Direktiivi 2011/24/EU: Ns. potilasdirektiivi. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa. Euroopan unionin virallinen lehti 4.4.2011. https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2011:088:0045:0065:fi:PDF. Viitattu 7.2.2017.

Kuluttajansuojalaki 38/1978. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
1978/19780038. Viitattu 26.1.2017.
~
Kuluttajansuojalaki 1978/38. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/
1978/19780038. Viitattu 26.1.2017.

Tietosanakirjat, sanakirjat, ohjeet ja suositukset

CD-Facta 2004. Suomenkielinen tietosanakirja. CD-rom. WSOY, Helsinki.

Lääketieteen sanasto. Terveyskirjasto, Duodecim 2016. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/
tk.koti?p_teos=ltt. Viitattu 7.2.2017.

Esimerkiksi aineistolähteissä on joskus tarpeen merkitä myös tarkempi kohde, kuten hakusana. Selvennyksenä voi tällöin halutessaan käyttää esimerkiksi sanaa hakusana tai ohje.

Lääketieteen sanasto: hakusana atopia. Terveyskirjasto, Duodecim 2016. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/
tk.koti?p_artikkeli=ltt00337&p_teos=ltt. Viitattu 7.2.2017.
~
Lääketieteen sanasto: atopia. Terveyskirjasto, Duodecim 2016. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/
tk.koti?p_artikkeli=ltt00337&p_teos=ltt. Viitattu 7.2.2017.

Kielitoimiston sanakirja: hakusana onni. 2016. Verkkojulkaisu. Päivitetty 28.2.2017. Kotimaisten kielten keskus, Helsinki. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/onni. Viitattu 1.3.2017.

Kielitoimiston ohjepankki: ohje Sisä- vai ulkopaikallissija? Laitoksessa ja laitoksella. Kotimaisten kielten keskus. https://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/474. Viitattu 7.2.2017.
~
Kielitoimiston ohjepankki: Sisä- vai ulkopaikallissija? Laitoksessa ja laitoksella. Kotimaisten kielten keskus. https://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/474. Viitattu 7.2.2017.

Käypä hoito -suositukset
Polvi- ja lonkkanivelrikko. Duodecimin Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 25.8.2014. https://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/
suositus?id=hoi50054. Viitattu 31.1.2017.
~
Duodecimin Käypä hoito -suositus: polvi- ja lonkkanivelrikko. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 25.8.2014. https://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/
suositus?id=hoi50054. Viitattu 31.1.2017.

Käypä hoito -suositusten potilasversiot
Polvi- ja lonkkanivelrikko. Potilasversio Duodecimin Käypä hoito -suosituksesta. Suomalainen lääkäriseura Duodecim, Helsinki. Julkaistu 8.10.2012. https://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/
suositus?id=khp00064&suositusid=hoi50054. Viitattu 25.4.21017.

Oppimis- ja työskentelyalustat

Granlund, Johanna 2016: Sähköisten lähteiden viitemerkinnät. Ammattikielten ja -viestinnän yhdistys Proflang ry:n kevätpäivät 2016, Suvi-työpaja. Padlet-seinä. https://padlet.com/johanna_m_a_granlund/suvipaja. Viitattu 26.1.2017.

Joskus sopiva lähde voi löytyä hakukonehaun avulla. Lähteen tekijätiedot eivät kuitenkaan aina ole näkyvissä juuri sillä sivulla, johon on haun kautta päätynyt. Tiedot tekijästä tai vastaavasta tahosta löytyvät yleensä julkaisun etusivulta.

Ihmissuhdeympyrä 2017: Ammattiterveystieto (verkkokurssi): Sosiaalinen terveys. Wikialusta. Helsingin diakoniaopisto. https://ammattiterveystieto.wikispaces.com/
5.+SOSIAALINEN+terveys. Viitattu 26.1.2017.
~
Helsingin diakoniaopisto 2017: Ihmissuhdeympyra.pdf. Ammattiterveystieto (verkkokurssi): Sosiaalinen terveys. Wikialusta. https://ammattiterveystieto.wikispaces.com/5.+SOSIAALINEN+terveys. Viitattu 26.1.2017.

Jos tekijätietoja ei löydy, kannattaa harkita, voiko sivustoa käyttää aineistolähteenä. 

Kaaviot, kuvat ja taideteokset

Kuvista, kuvioista, kaavioista, taideteoksista yms. pyritään kertomaan tekijä ja kaikki saatavuustiedot. Kun tekijä on ilmeinen, ongelmia ei ole:

Karjalainen, Juho 1999: Pieni toivo. Taidekokoelmat verkossa, Kansallisgalleria. http://kokoelmat.fng.fi/app?si=http%3A%2F%2Fkansallisgalleria.fi%2FE42_
Object_Identifier%2FN-1999-88. Viitattu 26.1.2017.

Kuvia ja kaavioita voi löytää myös hakukonehaulla. Jos tällaisia löydöksiä käyttää aineistolähteinä, tulee niistäkin kertoa keskeiset tekijä- ym. tiedot. Mikäli kyseisellä sivulla ei ole mainittu tekijää tai julkaisutahoa, ne täytyy yrittää selvittää muuta kautta.

Kun aineistolähteenä käyttää kuvaleikkeitä eli kuvakaappauksia, tulee niistäkin lähde kertoa. Esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankin ohjeesta otetun kuvaleikkeen kuvatekstinä voi olla seuraava:

Kuvaleike Kielitoimiston ohjepankin ohjeesta Pilkku.

Lähdeluettelossa esitetään ohjepankin verkko-osoite.

Jos taas tekstissään käyttäisi kuvaleikkeenä hakukoneen kuvahaulla löytämäänsä kaaviota Heart failure death rates 2011–2013, adults, ages 35+, by county, lähteisiin tulee sivulta löytyvä julkaisusta vastaava taho:

CDC Centers for Disease Control and Prevention 2016. Heart failure death rates 2011–2013, adults, ages 35+, by county. Heart Failure Fact Sheet. www.cdc.gov/dhdsp/data_statistics/
fact_sheets/fs_heart_failure.htm. Viitattu 26.1.2017.

Joskus löydetyn kuvan tai kaavion lähdetietoja ei ole esitetty samalla sivulla kuin kuva tai kaavio ovat. Jos löytämäänsä kuitenkin haluaa käyttää lähteenä tai aineistona, lähdetiedot on etsittävä muualta. Ne voivat löytyä hakukonehaulla esimerkiksi kuvan tai kaavion otsikon avulla. Jos tekijä- tai julkaisijatietoja ei löydy, kannattaa harkita, käyttääkö kyseistä kuvaa tai kaaviota tutkielman aineistona.

Nuotit

Harmston, J. W. 1874: Chanson sans paroles, Op. 28. Compositions de Salon pour piano et violon. Nuotit. Pdf-tiedosto. G. W. Niemeyer, Hambourg. http://sampo.siba.fi/sampo/get.php?id=896da841cc5d3849b975c8c000904bb4. Viitattu 26.1.2017.

Videot, elokuvat, tv- ja radio-ohjelmat

Dylan, Bob 1963: Blowing in the Wind. Video. Bob Dylan TV 1963, Youtube-videopalvelu, julkaistu 11.9.2012. https://www.youtube.com/watch?v=vWwgrjjIMXA. Viitattu 30.1.2017.

Bach, Johann Sebastian. The six cello suites. Video. Sellisti: Pau Casals, 1936–39. Youtube-videopalvelu, julkaistu 1.1.2016. https://www.youtube.com/watch?v=wqhR37qSUMA. Viitattu 26.1.2017.

Sokkotanssi 1999. Elokuva. Ohjaus Matti Ijäs. Yle Areena -verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1-1187485. Viitattu 26.1.2017.

Reviisori. Nikolai Gogolin näytelmän (1836) tv-sovitus 1975. Ohjaus Veli-Matti Saikkonen. Ylen Elävä arkisto -verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1-2019333. Viitattu 26.1.2017.

Mihin menet Eurooppa? Kolmannen maailman puheenvuoroja. Radio-ohjelma 28.4.2016. Yle Areena -verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1-3344828. Viitattu 26.1.2017.

Suomi on koirien maa. Roman Schatzin Maamme-kirja. Radio-ohjelma 23.1.2017. Yle Areena -verkkopalvelu. https://areena.yle.fi/1-3880240. Viitattu 26.1.2017.

Kartat

Karttatie. Oulun seudun karttapalvelu. > Liikenne > Joukkoliikenteen matkavyöhykkeet. https://kartta.ouka.fi/ims. Viitattu 26.1.2017. <Osoitteesta pääsee vasemman reunan alimman kuvakkeen kautta näkymään, jossa voi edetä klikkaamalla ko. otsikoita.>

Karttapaikka. Maanmittauslaitos. Verkkopalvelu. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/. Viitattu 8.2.2017.
~
Maanmittauslaitos: Karttapaikka. Verkkopalvelu. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/. Viitattu 8.2.2017.

Pelit

Akun ja Pellen kielikoje. Aku Ankka -lehti ja Sanoma Magazines Finland oy. http://kielikoje.akuankka.fi/. Viitattu 8.2.2017.

Oma city – kaupunkiseikkailu. Verkkopeli. 5.–6.-luokkalaisille maahanmuuttajanuorille suunnattu yhteiskuntaopin oppimateriaali. Tekijät: Jaakko Frösen, Ilpo Probst, Ritva Aarras-Saari, Maia Rantanen, Marcel Maltzeff, Kristian Axelson, 2014. http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/
103/0/oma_city_kaupunkiseikkailu. Viitattu 8.2.2017.

Sähköposti ja sosiaalisen median lähteet

Sähköpostiviestit
Jos sähköpostiviestiä käyttää lähteenä, lähdeluetteloon merkitään viestin lähettäjä sekä mahdollinen otsikko tai jokin muu sisältöä kuvaileva tieto:

Tekstiviite: (Meikäläinen 2017)

Lähdeluettelo:
Meikäläinen, Maija 2017: Viestin otsikko. Yksityinen sähköpostiviesti 6.2.2017. Viestin saaja: Matti Meikäläinen.

Sähköpostiviesti voi olla myös vastaus haastattelukysymyksiin. Tällöin voi viestin otsikossa tarpeen mukaan myös luonnehtia viestin lähettäjää sekä mainita hänen edustamansa yrityksen tms. 

Tekstiviite: (Miettinen 2017)

Lähdeluettelo:
Miettinen, Maija 2017: Toimitusjohtaja Maija Miettisen haastattelu sähköpostitse 6.2.2017. Yritys, Espoo.

Twitter-viestit
Twitter-viestissä eli tviitissä on käyttäjätunnuksen osana @-merkki. Lähdeluettelossa käyttäjätunnus selitetään mahdollisuuksien mukaan:

Tekstiviite: (@Kotus_tiedotus 2017)

Lähdeluettelo:
@Kotus_tiedotus 2017 (Kotimaisten kielten keskus). Tviitti 25.1.2017. Twitter-mikroblogipalvelu. https://twitter.com/Kotus_tiedotus/status/
824231906967453696. Viitattu 26.1.2017.

Merkki @ ei vaikuta aakkostukseen. Esimerkiksi @Kotus_tiedotus aakkostetaan kuten Kotus_tiedotus.

Jos viestin lähettäjällä on kyseisenä päivänä vain yksi tviittaus, riittää päiväysmerkintä, kuten edellä. Jos viestejä on samana päivänä useita, tulee lähteeseen myöhemmän löydettävyyden takia merkitä jokin tunnistetieto, esimerkiksi seuraavalla tavalla:

@Kotus_tiedotus 2017 (Kotimaisten kielten keskus). Tviitti 25.1.2017. Twitter-mikroblogipalvelu. (Vastaus N. Mikkosen kysymykseen.) https://twitter.com/Kotus_tiedotus/status/
824231906967453696. Viitattu 26.1.2017.

Näin kyseinen tviitti löytyy tarvittaessa alkuperäisestä tviittien ketjusta. Periaatteessa lähdeluettelossa on mahdollista esittää myös koko tviitti, mikäli sitä ei esitetä tekstissä:

@Kotus_tiedotus 2017 (Kotimaisten kielten keskus). Tviitti 25.1.2017. Twitter-mikroblogipalvelu. Vastaus N. Mikkosen kysymykseen pingviinille ehdotetuista nimityksistä: ”1800-luvun loppupuolella linnusta käytetty nimiä nahkahanhi, lihavauikku tai rasvauikko. Myös pingviini mainitaan 1868.” https://twitter.com/Kotus_tiedotus/status/
824231906967453696. Viitattu 26.1.2017.

Jos käyttää lähteenään useita saman tviittaajan tviittejä, ne voi erottaa toisistaan niin kuin saman tekijän lähteet muutoinkin, esimerkiksi käyttämällä kirjaimia a, b, c jne. Ks. ohjetta Lähdeluettelo kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Facebook-päivitykset
Sanan päivitys tilalla näkee käytettävän myös mm. sanoja tilapäivitys ja julkaisu (Facebook-julkaisu).

Tekstiviite: (Yle Selkouutiset 2017)

Lähdeluettelo:
Yle Selkouutiset 2017. Facebook-päivitys 25.1.2017. https://www.facebook.com/yleselkouutiset/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf. Viitattu 26.1.2017.
~
Yle Selkouutiset 2017. Tilapäivitys 25.1.2017. Facebook-yhteisöpalvelu. https://www.facebook.com/yleselkouutiset/?hc_ref=NEWSFEED&fref=nf. Viitattu 26.1.2017.

Jos päivityksiä on samana päivänä useita, voi löydettävyyden vuoksi käyttää esimerkiksi päivityksen ensimmäistä virkettä joko sellaisenaan tai katkaistuna. Katkaisun merkkinä voi käyttää kahta ajatusviivaa.

Oksanen, Sofi 2016: To my surprise I also found a picture of Finnish poet Eino Leino from Maidan – –. Sofi Oksanen Official Facebook -tilapäivitys 16.10.2016. https://www.facebook.com/sofioksanen/?fref=ts. Viitattu 7.2.2017.

Keskustelufoorumit
Keskustelufoorumeilla käytetään usein nimimerkkejä. Jotta alkuperäinen lähde löytyisi, kannattaa usein kirjoittaa nimimerkki alkuperäisessä asussaan.

Tekstiviite: (tyttövantaalta 2014)

Lähdeluettelo:
tyttövantaalta (nimimerkki) 2014: Mua pelottaa. Puheenvuoro suomi24-keskusteluyhteisössä 5.11.2014. http://keskustelu.suomi24.fi/t/12867867/mua-pelottaa#comment-73034466. Viitattu 26.1.2017.

Yhteistyökumppanit

Ohjepankin ohjeen Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät suunnittelussa ja työstämisessä olemme saaneet merkittävää apua ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opettajien yhteistyöverkoston Suvi-työryhmältä. Kiitämme lämpimästi. Ohjepankin ohje ei kuitenkaan edusta minkään oppilaitoksen ohjeistusta vaan on Kielitoimiston näkemys. 

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta