Predikatiivi: elämä on ihanaa, lapset ovat iloisia (yleiskatsaus sijamuodon valintaan)
Ohje lyhyesti
• Lauseissa Juoksija oli nopea, ruoka oli hyvää ja elämä on ihanaa luonnehditaan subjekteja juoksija, ruoka ja elämä lauseenjäsenellä, jota kieliopissa kutsutaan nimellä predikatiivi: nopea, hyvää, ihanaa.
Tämän lauseenjäsenen sijamuodon vaihtelu nominatiivin (nopea) ja partitiivin (hyvää, ihanaa) välillä johtuu siitä, että lauseissa on erityyppiset subjektit: juoksija (yksilö, kokonaisuus), ruoka (ainesana), elämä (abstrakti sana).
Joissakin tapauksissa predikatiivin sijamuoto voi myös olla kahdenlainen; tällöin merkityksissä on useimmiten vain vivahde-ero:
Muutos on nopea ~ nopeaa.
Rooibos on afrikkalainen yrttitee ~ afrikkalaista yrttiteetä.
• Monikossa sijamuotona on tavallisimmin partitiivi (joka vastaa kysymyksiin mitä, minkälaisia?):
Tytöt ovat iloisia.
He ovat hyviä ystäviä.
Monikon nominatiivi (parhaat, ystävät) aiheuttaa usein tulkinnan siitä, että kyseessä on tyhjentävästi esitetty kokonaisuus:
He olivat kisan parhaat.
Tytöt ovat toistensa parhaat ystävät.
Ns. monikkosanojen (kuten housut, häät) yhteydessä käytetään yleensä monikon nominatiivia (tiukat):
Housut ovat tiukat.
• Eräät yksikkömuotoiset sanat, kuten nuoriso ja kansa, tarkoittavat monista jäsenistä koostuvaa kokonaisuutta. Niiden yhteydessä predikatiivin sijamuoto voi tietyin ehdoin vaihdella:
Nuoriso oli tyytyväinen ~ tyytyväistä.
• Lauseenvastikkeissa predikatiivi on tavallisesti nominatiivissa:
Uskoin puheen olleen hyvä.
Ollessaan sairas hän luki useita romaaneja.
• Kun kyse on omistamisesta, predikatiivin muoto on genetiivi:
Tämä kirja on minun.
• Edellä esiteltyjä olla-verbin sisältäviä lauseita kutsutaan predikatiivilauseiksi tai luonnehtiviksi lauseiksi. Tämän ohjeen lopussa Tiesitkö?-ruudussa mainitaan lisäksi harvinainen predikatiivin sisältävä lausetyyppi Puuro tuli mustaa, kahvi tuli liian laihaa.
Predikatiivin sijamuotoa käsitteleviä ohjeita:
- Predikatiivi: sää on tuulinen tai tuulista, juhla oli menestys
- Predikatiivi: nuoriso oli tyytyväinen ~ tyytyväistä, osa oli koululaisia
- Predikatiivi: lapset ovat samanikäisiä vai samanikäiset? (monikkomuotoinen subjekti)
- Predikatiivi: on mukava vai mukavaa, että tulet?
- Lauseenvastikkeet: tekevän-, tehneen-rakenne (uskoin puheen olleen hyvä, rakenteen predikatiivi)
- Lauseenvastikkeet: tehdessä-, tehtyä-rakenne (ollessaan sairas, predikatiivi)
Katso myös ohjeita
- Verbin persoonamuoto: minulle, joka olen vai on?
- Verbi yksikössä tai monikossa: verbin edellä monikkomuotoinen sana (allergiat, Leijonat)
- Verbi yksikössä tai monikossa: verbin edellä yksikkömuotoinen sana (nuoriso, ryhmä, osa)
Tiesitkö?
Kahvi tuli liian laihaa
Predikatiivi (mustaa, liian lyhyt, ihan erilaista) sisältyy myös tulla-verbilliseen ilmaustyyppiin, jota käytetään esimerkiksi tapahtuman tai teon tuloksen kommentoinnissa:
- Puuro tuli vetelää.
- Talvi tuli poikkeuksellisen ankara.
- Taisipa kahvi tällä kertaa tullakin vähän laihaa.
- Tämä hameen helma tulikin nyt liian lyhyt.
- Tuossa uudessa kattilassa tulee keittokin ihan erilaista kuin ennen.
Tämä rakenne on nykyään kirjoitetussa kielessä hyvin harvinainen, mutta sillä on tausta murteissa, joissa sitä on käytetty varsin laajasti. Esimerkkilause puuro tuli vetelää on esiintynyt äidinkielen oppikirjoissakin 1970-luvulle asti, ja myös kielenhuollon oppaissa ilmaustyypin käyttöön kannustettiin vielä 1980-luvulla.
Puuro tuli mustaa -rakenne ei oppikirjojen ja kielenhuollon suositusten tuesta huolimatta koskaan kunnolla vakiintunut kirjakieleen, ja nykyisin sitä tapaa erittäin harvoin. Tästä syystä se näyttää tekstissä monien kielenkäyttäjien silmissä omituiselta ja jopa virheelliseltä.
Aiheesta voi lukea lisää Kielikellon kirjoituksesta (ks. Lisätietoa muualla).
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
- adjektiivit
- ainesanat
- genetiivi
- kollektiivisanat
- lauseenjäsenet
- lausetyypit
- monikkosanat
- nominatiivi
- partitiivi
- predikatiivi
- sijamuodot
- substantiivit
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu