Lainausmerkeillä osoitetaan, että teksti on suoraa lainausta jonkun puheesta, ajatuksista tai kirjoituksesta.
Pekka kysyi: ”Aiotko jo lähteä?”
”Aika kuluu kuin lentäen”, ihmetteli Suvi.
”Ottakaa varmuuden vuoksi sadetakit mukaan”, opas neuvoi.
”Voisimmeko viedä maalaustelineet ulos?” oppilas kysyi.
Ohjeen osat ovat:
Jos johtolause on ennen lainausta, johtolauseen jälkeen tulee kaksoispiste:
Romaani Meksikon päiväkirja alkaa näin: ”Herään varhain, talossa on hiljaista, kurkotan käteeni eilisen pilalehden, selailen.”
Hän kysyi: ”Tarvitaanko täällä apua?”
Joku huusi käytävällä: ”En jaksa enää!”
Joku huokaisi luokassa: ”En jaksa enää...”, ja samassa koulun kello soi.
Johtolausetta seuraavan kaksoispisteen jälkeen tulee välilyönti, ja lainausmerkki on kiinni lainausta aloittavassa sanassa. Lainauksen sisältämä piste, kysymys- tai huutomerkki tai kolme pistettä tulee ennen loppulainausmerkkiä. Lainausmerkin jälkeen ei enää käytetä erillistä pistettä.
Kun johtolause on lainauksen jäljessä, loppulainausmerkkiä seuraa pilkku:
”Herään varhain, talossa on hiljaista, kurkotan käteeni eilisen pilalehden, selailen”, aloittaa Vivi-Ann Sjögren romaaninsa Meksikon päiväkirja.
”Näin naapuriparvekkeella liekkejä. Samalla jo palomiehet ryskyttivät oveani”, kertoi tulipalosta selvinnyt asukas.
Ministerin mukaan käsillä on linjan käännös. ”Nyt puhutaan ajasta ja rahasta, ei enää peruskysymyksestä”, hän totesi painokkaasti.
Jos kuitenkin lainatun jakson lopussa on kysymys- tai huutomerkki, loppulainausmerkin jäljessä ei käytetä pilkkua:
”Oletko varma?” hän kysyi.
”En tahdo kuulla enempää!” kivahti äiti.
Jos lainaus päättyy kolmeen pisteeseen, lainausmerkin jälkeen voi käyttää tai olla käyttämättä pilkkua:
”Onneksi edes muistot jäävät...”, huokaisi Maija. ~
”Onneksi edes muistot jäävät...” huokaisi Maija.
Kun johtolause on lainauksen keskellä ja lainaus sisältyy yhteen virkkeeseen, johtolause erotetaan molemmin puolin pilkulla:
”Ei häviöstä kannata masentua”, valmentaja lohdutti, ”harjoitellaan vain entistä ahkerammin.”
Johtolausetta ympäröivät lainaukset voivat myös muodostaa omat virkekokonaisuutensa, jolloin johtolauseen perään tulee piste:
”Näin naapuriparvekkeella liekkejä”, kertoi tulipalosta selvinnyt asukas. ”Samalla jo palomiehet ryskyttivät oveani.”
”Tarvitaanko täällä apua?” hän kysyi. ”Olin kuulevinani ääntä.”
Kun lainaus on useamman kuin yhden kappaleen pituinen, voidaan lainausmerkkejä käyttää normaaliin tapaan sitaatin alussa ja lopussa. Hyvin pitkässä lainauksessa lainausmerkkejä voidaan selvyyden vaatiessa käyttää kunkin kappaleen alussa ja lopussa, mutta selvempää on erottaa lainaus muusta tekstistä erilaisilla typografisilla keinoilla, esimerkiksi sisennyksellä, kursiivilla tai pienemmällä fontilla.