Siirry sisältöön

i vai ei i:tä? (viikoittain, kaksostutkimus, kolmoishyppy)

Ohje lyhyesti

Toistuvuutta tai tapaa ilmaiseviin -ttain-loppuisiin sanoihin sisältyy yleiskielessä tavallisimmin myös monikon i:

viikoittain, asteittain, tukuittain

Muutamassa tapauksessa vaihtoehtoja on kaksi, joissakin on myös merkityseroja:

pareittain ~ parittain

sivuittain (’sivu kerrallaan’) ~ sivuttain (asennosta: ’sivu edellä’ tms.)

Lukusanasta muodostetuilla yhdyssanan i:llisillä ja i:ttömillä alkuosilla, kuten kolmos- ja kolmois-, on eriytynyttä käyttöä:

kolmoisvoittaja (’kolminkertainen voittaja’)

kolmostytöt (’kolmosina syntyneet tytöt’)

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Viikoittain, vinottain (-ittain- ja -ttain-loppuiset sanat)

• Sellaiset sanat kuin viikoittain ja kuukausittain ilmaisevat määrävälistä toistuvuutta (’joka viikko, kerran viikossa’, ’joka kuukausi, kerran kuussa’). Tapaa puolestaan ilmaisevat sanat alueittain (’eri alueilla’), yksittäin (’yksi kerrallaan’) tai vinottain (’johonkin nähden vinossa’).

Valtaosin tällaisiin sanoihin sisältyy yleiskielessä i. Sanojen i pohjautuu kantana olevaan monikkomuotoon:

viikoittain (vrt. viikoilla)
tukuittain (vrt. tukuissa)
asteittain (vrt. asteita)

Joistakin sanoista on yleiskielessäkin käytössä sekä monikko- että yksikkömuotoon pohjautuva ilmaus. Muutamassa tapauksessa i:tön muoto on jopa tavallisempi (vinottain).

pareittain ~ parittain
vinottain (~ vinoittain)

-ittain- ja -ttain-loppuisista sanoista muodostetut adjektiivit noudattavat pohjana olevan sanan muotoa:

asteittainen
viikoittainen

vinottainen

• Tässä on aakkosellinen listaus -ittain- ja -ttain-loppuisista sanoista:

ajoittain (→ ajoittainen)

alueittain (→ alueittainen)

jaksoittain (→ jaksoittainen)

joukoittain

kausittain (→ kausittainen)

kuuroittain (→ kuuroittainen sade)

kuutioittain (→ kuutioittainen)

laseittain

nipuittain

paikoittain (→ paikoitellen)

pareittain ~ parittain

perättäin (→ perättäinen)

riveittäin

ruuduittain

sivuittain (sivu sivulta, sivukaupalla)

sivuttain (sivusuunnassa) (→ sivuttainen)

suvuittain (→ suvuittainen)

tipoittain

vaiheittain (→ vaiheittainen)

viikoittain (→ viikoittainen)

vinottain (~ vinoittain)

vuoroittain

Kaksois- vai kaksos-?

Lukusanasta muodostetuissa sanoissa on yleiskielessäkin sekä i:llisiä että i:ttömiä tapauksia. Aineksen i sisältävät sanat ilmaisevat yleensä moninkertaisuutta (kaksoisvoitto ’kaksinkertainen voitto’), ja i:ttömät ilmaisevat määrää tai järjestystä (kaksoset ’kaksi samasta raskaudesta syntynyttä lasta’; kolmosvaihde).

Tämä jako ei kuitenkaan ole aivan selvä, vaan esimerkiksi sanojen kaksosveli ja kaksossisar rinnalle ovat vakiintuneet myös i:lliset muodot kaksoisveli ja kaksoissisar. Taulukossa on esimerkkejä i:llisistä ja i:ttömistä sanoista:

i:llisiä sanoja (kertaisuus)i:ttömiä sanoja (määrä, järjestys)

kaksoiskansalaisuus
kaksoiselämä
kaksoiskappale
kaksoisleuka
kaksoismiehitys
kaksoisnumero
kaksoisolento
kaksoispiste
kaksoisroolitus
kaksoisvoitto

kaksoset
kaksoissisar
kaksoisveli
kaksossisar
kaksosveli
kaksosrattaat
kaksostutkimus
kolmoishermo
kolmoisrokote
kolmoisvoitto
kolmoisvoltti
kolmoset
kolmossisarukset
kolmosolut
kolmospesä
kolmosvaihde
neloishyppyneloset
nelosvaihde

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta