Siirry sisältöön

Ajanilmaukset: aikavälit (1.1.–31.1.)

Ohje lyhyesti

Rajakohtien välisen aikavälin voi ilmaista kahdella eri tavalla, joko ajatusviivan tai ja-ilmauksen avulla:

Rikokset on tehty 28.1. ja 12.3. välisenä aikana.

Rikokset on tehty 28.1.–12.3.

Koko ohje

• Rajakohtailmauksissa vuosiluvut merkitään usein kokonaisina:

vuosina 1999–2009

300–200 eaa.

Jälkimmäisestä vuosiluvusta voi kuitenkin jättää kaksi ensimmäistä numeroa pois, jos kyseessä ovat saman vuosisadan vuodet:

vuosina 2009–14

vuosina 1950–85

• Rajakohtailmauksiin merkitään molemmat rajakuukaudet, mutta saman kuukauden voi jättää toistamatta:

Olen lomalla 1.3.–22.4.2014.

Olen lomalla 1.–22.3. ~ 1.3.–22.3.

Merkinnässä näkyvät päivät kuuluvat mukaan ajanjaksoon. Ajatusviivan yhteydessä sana välinen on turha, sillä ne ilmaisevat tässä samaa asiaa:

Olen lomalla 1.3. ja 22.4. välisen ajan.

(Vrt. toistoa sisältävä: Olen lomalla 1.3.–22.4. välisen ajan.)

Kirjaimin kirjoitettujen ääripääkuukausien välillä voi olla joko ajatusviiva tai yhdysmerkki:

tammi–maaliskuussa ~ tammi-maaliskuussa

• Rajakohtailmauksessa voidaan esittää paitsi päivämäärät myös viikonpäivät. Koska ilmaus koostuu tällöin useammasta kuin yhdestä sanasta, ajatusviivan molemmin puolin jätetään selvyyden vuoksi väli. Samoin menetellään muissa vastaavissa tapauksissa:

ma 10.4. – pe 21.4.

100 eaa. – 50 eaa.

• Kellonaikavälejä merkitään seuraavilla tavoilla:

8–179.15–12
20.15–21.4020–2 ~ 20–02
0.00–0.30

• Numero- ja merkkistandardi SFS 4175 suosittaa rajakohdan merkkinä lyhempää ajatusviivaa eli ns. en-viivaa. Jos ajatusviivan tilalla käytetään yhdysmerkkiä (-), sen molemmin puolin tulee välilyönti. Ajatusviiva taas tulee kiinni rajakohtailmauksiin, paitsi jos ne ovat useampisanaisia:

ma–pe

ma 10.4. – pe 21.4.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta