Pronominit: kuka, ketä
Ohje lyhyesti
Ihmisiin viittaava kysyvä pronomini on yleiskielessä kuka (Kuka tuli?). Kysymysmuoto Ketä tuli? sen sijaan on puhekielinen.
Kuka sammutti valot? (yleiskielinen)
Ketä sammutti valot? (puhekielinen)
Kuka-pronominin taivutusmuodoissa on sekä pitempiä että lyhyempiä vaihtoehtoja, mm. keneltä ~ keltä sekä kenellekään ~ kellekään. Asiateksteissä pitemmät muodot ovat yleensä tavallisempia kuin lyhyet; kuitenkin vaihtoehdot keneen ~ kehen ovat tässä keskenään tasaveroisia.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
- Kuka-pronominin taivutusmuodot
- ”Ketä tuli?”
- ”Se, kuka tietää”; ”se, ketä osaa”
- Ketään ei tullut, kukaan ei loukkaantunut
Koko ohje
Kuka-pronominin taivutusmuodot
Pronominin kuka taivutusmuodoissa on ke-alku (joka on perua pronominista ken). Useista yksikön taivutusmuodoista on käytössä sekä pitempi että lyhyempi muoto, esim. kenelle ~ kelle, kenellekään ~ kellekään.
Yleiskielisissä asiateksteissä pitemmät vaihtoehdot ovat yleensä tavallisempia; täysimuotoisina ne ovatkin tyylisävyltään pääosin neutraalimpia kuin lyhyet, vrt. esimerkiksi kenellä ja kellä. Kuitenkin vaihtoehdot keneen ja kehen ovat asiatyylissäkin keskenään tasavertaisia.
Taulukko: Kuka-pronominin taivutusmuodot yksikössä ja monikossa
| Yksikkö | Monikko | ||
|---|---|---|---|
| Kieltomuoto | Kieltomuoto | ||
| kuka | kukaan | ketkä | ketkään |
| kenet | |||
| kenen | kenenkään | keiden | keidenkään |
| ketä | ketään | keitä | keitäkään (~ keitään) |
| kenenä | kenenäkään (~ kenään) | keinä | keinäkään (~ keinään) |
| keneksi | keneksikään | keiksi | keiksikään |
| kenellä ~ kellä | kenelläkään ~ kelläkään ~ kellään | keillä | keilläkään (~ keillään) |
| keneltä ~ keltä | keneltäkään ~ keltäkään ~ keltään | keiltä | keiltäkään (~ keiltään) |
| kenelle ~ kelle | kenellekään ~ kellekään | keille | keillekään |
| kenessä | kenessäkään | keissä | keissäkään |
| kenestä ~ kestä | kenestäkään ~ kestäkään ~ kestään | keistä | keistäkään |
| keneen ~ kehen | keneenkään ~ kehenkään | keihin | keihinkään |
Huom. Kenet on kuka-pronominin akkusatiivimuoto: kenet tapasit? (vastaava -t-loppuinen akkusatiivimuoto on myös persoonapronomineilla: minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät; ks. ohjetta Objekti: muotovaihtelun periaatteet kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). Kenet-muotoa käytetään varsinkin aktiivimuotoisessa lauseessa:
Kenet haluaisit kutsua syntymäpäivillesi?
Kuitenkin passiivimuotoisessa kysymyslauseessa voi objektiksi valita usein joko muodon kenet tai kuka:
Kenet valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi?
Kuka valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi?
Hän ei muista, kenet ohjelmassa nähtiin ensimmäisenä vierailijana.
Hän ei muista, kuka ohjelmassa nähtiin ensimmäisenä vierailijana.
Selvää muodon valintaohjetta ei ole mahdollista esittää. Passiivilauseen kenet/kuka-vaihtelu saattaa myös jakaa mielipiteitä.
”Ketä tuli?”
Ketä on yleiskielessä kuka-pronominin partitiivisijainen taivutusmuoto (partitiivi vastaa kysymyksiin mitä, ketä?):
Ketä arvostat eniten?
Poliisi ei kertonut, ketä (keitä) rikostutkinta koskee.
Puhutussa kielessä ketä-muodolla on tietyillä murrealueilla myös merkitys ’kuka’:
Ketä tuli? (puhekielinen)
– Yleiskielessä: Kuka tuli?
Tuomari päättää, ketä karsiutuu kilpailun jatkosta. (puhekielinen)
– Yleiskielessä: Tuomari päättää, kuka karsiutuu kilpailun jatkosta.
”Se, kuka tietää”; ”se, ketä osaa”
Puhekielessä kuka ja ketä esiintyvät myös relatiivipronomineina, mutta yleiskielessä relatiivipronomini on tällaisissa tapauksissa yleensä joka.
Etsimme ihmistä, kuka osaa auttaa teknisissä ongelmissa. (puhekielinen)
– Yleiskielessä: Etsimme ihmistä, joka osaa auttaa teknisissä ongelmissa.
Valitsen joukkueeseeni sen, kuka tietää eniten jääkiekosta. (puhekielinen)
– Yleiskielessä: Valitsen joukkueeseeni sen, joka tietää eniten jääkiekosta.
Kannattaa pyytää avuksi joku, ketä osaa tehdä hyvät verkkosivut. (puhekielinen)
– Yleiskielessä: Kannattaa pyytää avuksi joku, joka osaa tehdä hyvät verkkosivut.
Huom.: Jos pronominilla ei ole viittauskohdetta eli korrelaattia, sekä kuka- että joka-pronomini ovat mahdollisia:
Kuka uskaltaa, käyköön myös avannossa. ~
Joka uskaltaa, käyköön myös avannossa. ~
Se, joka uskaltaa, käyköön myös avannossa.
Ketään ei tullut, kukaan ei nukkunut
Ketään-muotoa käytetään lauseissa, joissa tekijää tms. tarkoittavana subjektina voi muutoinkin olla epämääräistä määrää osoittava partitiivisijainen ilmaus (esim. Vieraita ei tullut paikalle):
Syntymäpäivät menivät penkin alle. Ketään ei tullut.
Rauhanturvaajien autoa kolhittiin. Ketään ei loukkaantunut välikohtauksessa.
– Vrt. Ihmisiä ei loukkaantunut välikohtauksessa.
Myös muoto kukaan on tällöin mahdollinen, mutta viittaus on yksilöivämpi kuin muodon ketään tapauksessa: ’kukaan yksilö’.
Norjassa nousi kohu lasten syntymäpäivistä, joille kukaan ei tullut.
Autot romuksi, kukaan ei loukkaantunut.
Ketään ei sovi lauseisiin, joissa ei muutenkaan voisi olla partitiivisijaista subjektia:
Vanhus ryöstettiin – kukaan ei auttanut.
Näitä asuntoja ei halua kukaan.
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Asiasanat
- akkusatiivi
- arkinen tyyli
- kieltolauseet
- kysymyslauseet
- partitiivi
- pronominit
- puhekieli
- puhekielisyydet
- sijamuodot
- taivutus
- tyyli
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu