Venäjänkieliset nimet
Ohje lyhyesti
Venäjänkielisiä nimiä muutetaan suomessa käytettävään latinalaiseen kirjaimistoon suomalaisen standardin (SFS 4900) mukaan. Suomalaista latinaistusta suositellaan käytettäväksi yleistajuiseksi tarkoitetussa viestinnässä. Siinä esimerkiksi suhuäänteiden ш ja ж merkkinä käytetään kirjaimia š ja ž (ei siis sh- tai zh-yhdistelmää):
Šišov
Žukovski
Koko ohje
Kun nimi on peräisin toisella kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettavasta kielestä, se kirjoitetaan suomen kielellä käyttäen jotakin siirtokirjoitusta. Kun nimiä muunnetaan latinalaiseen kirjaimistoon, puhutaan latinaistuksesta.
Suomessa kyrillisten kirjainten latinaistukseen on standardi SFS 4900 Kyrillisten kirjainten translitterointi, slaavilaiset kielet (1998). Standardi ohjeistaa käyttämään suomalaista latinaistusta eli ns. kansallista kaavaa yleistajuiseksi tarkoitetussa viestinnässä, kuten lehdistössä, kirjallisuudessa ja kartastoissa.
Venäjästä on kansainvälisesti käytössä myös Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1978 hyväksymä latinaistus ja tieteellisiin teksteihin sovellettava ISO:n (International Organization for Standardization) latinaistus, joissa molemmissa suhuäänteitä merkitään osin eri tavalla kuin SFS:n kaavassa. YK:n paikannimikonferenssissa vuonna 1978 hyväksyttyä järjestelmää käytetään Venäjän federaation alueella ja yhä enemmän myös kansainvälisissä kartastoissa.
Latinaistusten eroja ja yhtäläisyyksiä
Uutistoimitukset välittävät venäläisiä nimiä muillakin kielillä kuin venäjäksi, eikä alkuperäistä venäläisin kirjaimin kirjoitettua nimeä ole aina tarjolla. Oikean kirjoitusasun valitsemista auttaa, jos tunnistaa välittävän kielen ja oman kielen siirtokirjoituksen erot. Ohessa olevaan pdf-muotoiseen luetteloon on koottu suomen, englannin ja venäjän sekä YK:n hyväksymän kansainvälisen latinaistuksen kirjaimittaiset erot, joista esitetään muutamia esimerkkejä; tässä linkki pdf-tiedostoon:
Luettelo venäjän siirtokirjoituksesta eri kielissä (pdf)
Seuraavat kirjaimet ovat edellä mainituissa latinaistuksissa samat:
A a = A a; Б б = B b; В в = V v
Д д = D d; З з = Z z; К к = K k
Л л = L l; М м = M m; O o = O o
П п = P p; Р р = R r; Т т = T t
Ф ф = F f; Ы ы = Y y
Ruotsin kielessä käytetty latinaistus on esitetty mm. teoksessa Svenska skrivregler 2017 (sivut 252–254). Tärkeimmät erot suomen ja ruotsin kielen välillä koskevat seuraavassa taulukossa esitettyjä kirjaimia.
Taulukko: Eroja suomen ja ruotsin latinaistuksissa
| Venäjä | Suomen latinaistus | Ruotsin latinaistus | Esimerkki |
|---|---|---|---|
| е | e, je | e, ie, je | suomessa Afanasjev, ruotsissa Afanasiev |
| ж | ž
| zj | suomessa Žukovski, ruotsissa Zjukovskij |
| x | h
| ch | suomessa Tihonov, ruotsissa Tichonov |
| ч | tš | tj | suomessa Tšaikovski, ruotsissa Tjajkovskij |
| ш | š | sj | suomessa Šostakovitš, ruotsissa Sjostakovitj |
| щ | štš | sjtj | suomessa Štšedrin, ruotsissa Sjtjedrin |
| ю | ju | u, iu, ju | suomessa Zjuganov, ruotsissa Ziuganov |
| я | ja | a, ia, ja | suomessa Tatjana, ruotsissa Tatiana |
Viralliset nimet passeissa
Suomeen viime vuosina muuttaneiden venäläisten nimet voivat viranomaisten asiakirjoissa esiintyä muiden siirtokirjoitusjärjestelmien mukaisina. Venäläisiin passeihin nimet on translitteroitu ranskan tai englannin järjestelmän mukaisesti. Esimerkiksi sukunimen Горбачёв SFS:n mukainen asu Gorbatšov olisi englannin translitteraation mukaan Gorbachëv ja ranskalaisen mukaan Gorbatchev. Viranomaisten on käytettävä passiin merkittyjä virallisia nimiä.
Ulkomailla asuvat venäläiset
Kun venäläinen on muuttanut muualle kotimaastaan, on nimestä käytettävä sitä kirjoitusasua, jota hän itse virallisesti käyttää. Se voi olla esimerkiksi ranskalaisen käytännön mukainen. Kun kyseessä on latinaisin kirjaimin kirjoitettu virallisessa asiakirjassa esiintyvä nimimuoto, se on hyväksyttävä sellaisenaan:
Alexei Eremenko
Tiesitkö?
• Venäläisiä henkilönnimiä voi tarkistaa teoksesta Venäläisten henkilönnimien opas. Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, 2005. Kolmas, laajennettu laitos. Kielenkäytön oppaita 5. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 136. Toim. Martti Kahla ja Pirjo Mikkonen. Linkki oppaan verkkoversioon on kohdassa Lisätietoa muualla.
• Venäjän paikannimiä voi tarkistaa teoksesta Venäjän federaation paikannimiä. Oikeinkirjoitus- ja painotusopas, 2006. Kielenkäytön oppaita 6. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 138. Toim. Pirjo Mikkonen, Martti Kahla, Ida Kempinen ja Anna Charnaya. Linkki oppaan verkkoversioon kohdassa Lisätietoa muualla
Lisätietoa toisessa ohjeessa
Lisätietoa muualla
Asiasanat
Anna palautetta tästä ohjeesta
Jaa sivu