Lauseenvastikkeet: tekevän-, tehneen-rakenne (uskon hänen onnistuvan, rakenteen tekijä)

Ohje lyhyesti

Kun että-lausetta vastaavalla tekevän-, tehneen-rakenteella eli referatiivisella lauseenvastikkeella on eri tekijä kuin pääverbillä, se on genetiivimuodossa (heidän):

Uskotko heidän palaavan? (’uskotko sinä, että he palaavat?’)

Kun tekijä on sama kuin pääverbillä, se esitetään omistusliitteessä:

Uskotko palaavasi joskus? (’uskotko [sinä], että [sinä] palaat joskus’)

Eräissä lausetyypeissä tekijä on samassa sijamuodossa kuin olisi vastaavassa että-lauseessa, mutta joissakin tapauksissa on myös muotovahtelua:

Uskotko huoneessa olleen myös lapsia? (’uskotko, että huoneessa oli lapsia’)

Lääkäri arveli kyseessä olevan astma ~ astman. (’lääkäri arveli, että kyseessä on/oli astma’)

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Kuulin hänen tulevan: eri tekijät (genetiivi)
Tiesin pärjääväni: sama tekijä (omistusliite)
Hän arveli kyseessä olevan astma ~ astman

Huom.! Jos on epävarma sopivan sijamuodon valinnasta, kannattaa kokonaisuus esittää päälauseen ja että-lauseen yhdistelmänä.

Tekevän-, tehneen-rakenteen käyttöä yleisemmin esitellään ohjeessa Lauseenvastikkeet: tekevän-, tehneen-rakenne (kuulin hänen tulevan, peruskäyttö), ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Kuulin hänen tulevan: eri tekijä (genetiivi)

• Kun tekevän-, tehneen-rakenteen tekijä, kokija tms. ei ole sama kuin pääverbin tekijä, se on yleensä genetiivimuodossa (hänen, asian):

Pääverbi Tekevän-rakenne
Kuulin hänen tulevan. (’kuulin, että hän tulee’)

Hän kertoi asian jääneen vaivaamaan. (’hän kertoi, että asia oli jäänyt vaivaamaan’)

Lehti kertoi kuljettajan antaneen arvokasta palautetta testistä. (’lehti kertoi, että kuljettaja oli antanut arvokasta palautetta testistä’)

Lapsi oli usein nähnyt äitinsä tekevän samalla tavalla. (’lapsi oli usei nähnyt, että hänen äitinsä oli tehnyt samalla tavalla’)

Luulin asiasta vastaavan jonkun muun. (’luulin, että asiasta vastaa joku muu’)

Uskon sinun kyllä selviävän tästäkin. (’uskon, että sinä kyllä selviät tästäkin’)

Tämän voidaan katsoa koskevan kaikkia. (’voidaan katsoa, että tämä koskee kaikkia’)

• Tekevän-, tehneen-rakennetta käytetään ”referatiivisesti” myös ilmitulemista tarkoittavien verbien paljastua, osoittautua, käydä ilmi, ilmetä (’ilmeni että’) yhteydessä. Rakenteen tekijä on genetiivissä (syytetyn):

Kuulusteluissa paljastui syytetyn käyneen rikospaikalla. (’kuulusteluissa paljastui, että syytetty oli käynyt rikospaikalla’)

Välit ovat olleet erityisen kylmät sen jälkeen, kun paljastui Savisaaren nauhoituttaneen salaa eräällä turvapalveluyhtiöllä muiden poliitikkojen kanssa käymiään keskusteluja. (’paljastui, että S. oli nauhoituttanut salaa keskusteluja’)

Tiesin pärjääväni: sama tekijä (omistusliite)

Kun rakenteen tekijä on sama kuin pääverbillä, se ilmaistaan omistusliitteellä:

Lapsi tietää onnistuneensa. (’lapsi tietää, että onnistui / oli onnistunut’)

Edustaja myönsi tehneensä pahan virheen. (’edustaja myönsi, että oli tehnyt pahan virheen’)

Hämärästi muistan lukeneeni tästä asiasta jostakin. (’hämärästi muistan, että olen lukenut tästä asiasta jostakin’)

Tiesin pärjääväni. (’tiesin, että pärjään’)

He arvelivat ehtivänsä perille ajoissa. (’he arvelivat, että ehtivät perille ajoissa’)

Hän arveli kyseessä olevan astma ~ astman

• Poikkeuksia edellisiin ovat sellaiset rakenteet, jotka vastaavat merkitykseltään esittelylausetta (kuten Pihalla on vieraita; Lasissa on maitoa) tai omistuslausetta (Hänellä on kaksoset) (esittelylauseista ks. erillistä ohjetta ”Verbi yksikössä tai monikossa: mukana seuraa vai seuraavat ohjeet?” kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). Tällaisessa tapauksessa rakenteen tekijä, kokija tai omistettava on samassa muodossa kuin olisi vastaavassa että-lauseessa, jos kyseessä on partitiivi (vieraita, maitoa) tai monikon nominatiivi (hyvät mahdollisuudet):

Sijamuotoina partitiivi ja monikon nominatiivi

Lapsi kertoi pihalla olleen vieraita. (’lapsi kertoi, että pihalla oli / oli ollut vieraita’)

Luulin lasissa olevan maitoa. (’luulin, että lasissa oli maitoa’)

Hänellä arvellaan olevan hyvät mahdollisuudet selvitä. (’arvellaan, että hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä’)

Jos taas kyseessä on yksikön nominatiivi (Hän arveli, että kyseessä on astma), voi että-lausetta vastaavassa tekevän-rakenteessa olla joko sama muoto (astma) tai genetiivi (astman):

Pääverbi aktiivimuotoinen

Lääkäri arveli kyseessä olevan astma ~ astman.

Uskoin hänellä olevan kuningas ~ kuninkaan. [pelikortti]

Hän kertoo hallituksessa olleen tuolloinkin selvän mielipide-eron ~ selvä mielipide-ero veropolitiikassa.

Hän kehui Carolalla olleen parhaan lauluäänen ~ paras lauluääni koko kisoissa.

Kuitenkin jos pääverbi on passiivissa, sijamuoto on sama kuin vastaavassa että-lauseessa:

Pääverbi passiivissa

Pelihahmo osoittaa suuntaan, jossa uskotaan olevan varas. (’uskotaan, että suunnassa on varas’)

Hänellä kerrottiin olleen harvinainen kyky päästä nopeasti perille tilanteesta. (’kerrottiin, että hänellä oli harvinainen kyky – –’)

Huom.! Jos sijamuodon valitseminen tuntuu hankalalta, kannattaa suosia päälauseen ja että-lauseen yhdistelmää lauseenvastikerakenteen sijasta: Lääkäri arveli, että kyseessä oli astma. – Sijamuotovaihtelua koskevan mutkikkaan säännön taustaa esitellään ohjeessa Lauseenvastikkeet: tekevän-, tehneen-rakenne (teoriaa: erään säännön taustaa), ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

• Esittely- ja omistuslausetta vastaava tekevän-, tehneen-rakenne on edellisistä esimerkeistä hieman poikkeava sellaisten havaintoverbien kuin kuulua, näyttää, tuntua, näkyä yhteydessä. Tekijä, omistettava tms. on samassa sijassa kuin olisi vastaavassa että-lauseessa: