Kiinassa tavun voi ääntää yleiskielessä neljällä, jopa viidellä eri toonilla eli sävelkorolla. Tavun sävelkorko vaikuttaa tavun merkitykseen, mutta kieltä voi ymmärtää ilman toonejakin. Kiinalaisia nimiä äännettäessä realistinen tavoite on ääntää konsonantit ja vokaalit ymmärrettävästi.
Pinyin-järjestelmän avulla latinaistetuissa nimissä monet alkukonsonantit ääntyvät lähes samoin kuin englannissa. Osa konsonanteista on aspiroitunut, eli niitä äännettäessä kuuluu h:n kaltainen loppuhenkäys. Konsonantit f, l, m ja n ääntyvät samoin kuin suomessa.
| Kirjain | Ääntämys | Esimerkki | Lisätieto |
| b | [p] | Beijing [peitsing] | |
| d | [t] | Da [taa] | |
| g | [k] | Guo [kuo] | |
| p, t, k | [ph], [th], [kh] | Pei [phei] Tai [thai] Kong [khung] | Konsonantit p, t ja k ääntyvät voimakkaasti aspiroituneina(konsonantin lopussa on h:mainen loppuhenkäys). |
| z | [ts] | Zemin [tsömin] | |
| zh | [tš] | Zhang [tšang] | |
| c | [tsh] | Ceng [tshöng] | Äännettäessä kuuluu loppuhenkäys, siis aspiroitunut ts. |
| ch | [tšh] | Chong [tšhung] | Voimakkaasti aspiroitunut tš, kuten englannin nimessä Charles. |
| s | [s] | Sun [sun] | Kuten s Helsingin puhekielessä. |
| x | [s] | Xianggang [siängkang] | Konsonantti x ääntyy liudentuneena ja soinnittomana. Äännettäessä kielen selkä on lähellä kitalakea. |
| sh | [š] | Shanghai [šanghai] | |
| h | [h] | Huangshi [huangši] | Konsonantti h ääntyy vahvasti aspiroituneena kuten saksan ach-äänne. Vokaali i ääntyy kuten englannin sanassa sir. |
| j | [ts] | Jiangxi [tsiangsi] | Konsonantti j ääntyy liudentuneena, kuten englannin nimessä Jill, mutta soinnittomana. |
| q | [tsh] | Qin [tshin] | Konsonantti q ääntyy liudentuneena ja voimakkaasti aspiroituneena. |
| r | Wu'er [wuu-ör] | Konsonantti r ääntyy tavun lopussa kuin englannin sanassa her. Tavun alussa r ääntyy kuin soinnillinen suhu-s. | |
| y | [j] | Yang [jang] | |
| w | Wang [wang] | Konsonantti w ääntyy kuten englannin w, u:n edellä u:na, esim. Wuhan [uuhan] |
| Kirjain | Ääntämys | Lisätieto |
| a | [a] | Poikkeuksia ovat tavut yuan, xuan, juan ja quan, joissa a ääntyy ä:mäisenä. Tavuissa -ian ja -yan äänne on e:n ja ä:n väliltä. |
| e | [ö], [e] | ö:mäinen tavuissa -e, -en, wen, -eng, weng ja er. Muulloin [e]. |
| o | [o] | Poikkeuksia ovat tavut -ong ja -iong, joissa o ääntyy [u]. |
| u | [u] | Jos u:ta edeltää y-, x-, j- tai q-kirjain, ääntyy u [y]. |
| i | [i] | Tavuissa si, zi ja ci vokaali i ääntyy y:mäisenä kuten ruotsin sanassa nu ja tavuissa shi, zhi, chi ja ri ö:mäisenä, kuten englannin sanassa sir. |
Kiinan kielessä sävelkorko voi tavallisesti olla tasainen, nouseva, laskeva-nouseva tai laskeva. Esimerkiksi tasaisesti äännetty nī tarkoittaa 'tyttöä', nouseva ní 'villakangasta', laskeva ja nouseva nǐ 'sinua' ja laskeva nì 'kyllästymistä'. Tavu voi olla myös tooniton. Erilaiset toonit ovat suomalaisellekin tuttuja, sillä käytämme nousevia ja laskevia sävelkorkoja myös omassa kielessämme – tosin suomen kielessä sävelkorko ei muuta sanan merkitystä.
Realistinen tavoite on konsonanttien ja vokaalien ymmärrettävä ääntämys. Teknisten vaikeuksien vuoksi kansainvälisissä yhteyksissä ei nimissä tavallisesti ole käytetty sävelkoron merkkejä osoittamassa oikeaa toonia. Jos sävelkorko kuitenkin on merkitty, aksenttimerkki sijaitsee tavun päävokaalin päällä. Suomenkielisessä tekstissä sävelkorkoa ei tarvitse merkitä.
Ohjetta on päivitetty 1.9.2017.
Kiinan presidentiksi nimitettiin maaliskuussa 2013 Xi Jinping. Nimi äännetään karkeistettuna [sii tsinphing]. Samaan aikaan pääministeriksi nimitettiin Li Keqiang. Hänen nimensä äännetään karkeasti merkittynä [lii khöötshiang], e on nimessä ö:mäinen.
Kiinalaisissa henkilönnimissä ensin merkitään sukunimi, sitten etunimi.