Kiinassa tavun voi ääntää yleiskielessä neljällä–viidellä eri toonilla eli sävelkorolla, ja tavun sävelkorko vaikuttaa tavun merkitykseen. Kiinalaisia nimiä äännettäessä realistinen tavoite on ääntää konsonantit ja vokaalit ymmärrettävästi.
Pinyin-järjestelmän avulla latinaistetuissa nimissä monet alkukonsonantit ääntyvät lähes samoin kuin englannissa. Osa konsonanteista on aspiroitunut, eli niitä äännettäessä kuuluu h:n kaltainen loppuhenkäys. Konsonantit f, l, m ja n ääntyvät samoin kuin suomessa.
| Kirjain | Ääntämys | Esimerkki | Lisätieto |
| b | [p] | Beijing [peitsing] | |
| d | [t] | Da [taa] | |
| g | [k] | Guo [kuo] | |
| p, t, k | [p], [t], [k] | Pei [pei] Tai [tai] Kong [kung] | Konsonantit p, t ja k ääntyvät samoin kuin englannin kielessä (konsonantin lopussa on h:mainen loppuhenkäys) |
| z | [ts] | Zemin [tsemin] | |
| zh | [tš] | Zhang[tšang] | |
| c | [ts] | Ceng [tseng] | Äännettäessä kuuluu loppuhenkäys, siis aspiroitunut ts. |
| ch | [tš] | Chong [tšung] | |
| s | [s] | Sun [sun] | |
| x | [s] | Xianggang [siangkang] | Konsonantti x ääntyy liudentuneena, äännettäessä kielen selkä on lähellä kitalakea. |
| sh | [š] | Shanghai [šanghai] | |
| h | [h] | Huangshi [huangši] | Konsonantti h ääntyy vahvasti aspiroituneena aivan kuin saksan ach-äänne |
| j | [ts] | Jiangxi [tsiangsi] | Konsonantti j ääntyy liudentuneena |
| q | [ts] | Qin [tsin] | Konsonantti q ääntyy liudentuneena ja äännettäessä kuuluu myös voimakas loppuhenkäys, Qin [tsin], siis liudentunut, aspiroitunut ts. |
| r | Wu'er [wuu-er] | Konsonantti r ääntyy tavun lopussa kuin englannin r. Muutoin r ääntyy kuin soinnillinen z. | |
| y | [j] | Yang [jang] | |
| w | Wang [wang] | Konsonantti w ääntyy kuten englannin w. |
| Kirjain | Ääntämys | Lisätieto |
| a | [a] | Poikkeuksia ovat tavut -ian, yuan, xuan, juan ja quan, joissa a ääntyy ä:mäisenä. |
| e | [ö] | Poikkeuksia ovat tavut -ie ja -ei, joissa e ääntyy e:nä. |
| o | [o] | Poikkeuksia ovat tavut -ong ja -iong, joissa o ääntyy [u]. |
| u | [u] | Jos u:ta edeltää y-, x-, j- tai q-kirjain, ääntyy u [y]. |
| i | [i] | Tavuissa si, zi ja ci vokaali i ääntyy y:mäisenä ja tavuissa shi, zhi, chi ja riö:mäisenä. |
Kiinan kielessä sävelkorko voi tavallisesti olla tasainen, nouseva, laskeva-nouseva tai laskeva. Esimerkiksi tasaisesti äännetty nī tarkoittaa 'tyttöä', nouseva ní 'villakangasta', laskeva ja nouseva nǐ 'sinua' ja laskeva nì 'kyllästymistä'. Erilaiset toonit ovat suomalaisellekin tuttuja, sillä käytämme nousevia ja laskevia sävelkorkoja myös omassa kielessämme – tosin suomen kielessä sävelkorko ei muuta sanan merkitystä.
Realistinen tavoite on konsonanttien ja vokaalien ymmärrettävä ääntämys. Teknisten vaikeuksien vuoksi kansainvälisissä yhteyksissä ei nimissä tavallisesti ole käytetty sävelkoron merkkejä osoittamassa oikeaa toonia. Jos sävelkorko kuitenkin on merkitty, aksenttimerkki sijaitsee tavun päävokaalin päällä. Suomenkielisessä tekstissä sävelkorkoa ei tarvitse merkitä.
Kiinan presidentiksi nimitettiin maaliskuussa 2013 Xi Jinping. Nimi äännetään karkeistettuna [sii tsinphing]. Samaan aikaan pääministeriksi nimitettiin Li Keqiang. Hänen nimensä äännetään karkeasti merkittynä [lii khöötshiang].
Kiinalaisissa henkilönnimissä ensin merkitään sukunimi, sitten etunimi.