Adjektiivialkuisten paikannimien alkuosaa taivutetaan yleensä samassa sijassa kuin jälkiosaa:
Isolla Roobertinkadulla
Uudessakaupungissa
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten konsonantit nimen sisällä voivat muuttua taivutettaessa. Tämä koskee myös useita ulkomaiden paikkojen vakiintuneita suomalaistettuja nimiä eli eksonyymejä:
Hanko : Hangossa
Juuka : JuuassaMekka : Mekassa
Suomalaisten kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä taivutetaan siten kuin paikkakunnalla on totuttu taivuttamaan:
Laukaassa
Enontekiöllä
Ulkomaisten kaupunkien, kaupunginosien ja kylien nimet taipuvat yleensä sisäpaikallissijoissa:
San Franciscossa
Wienissä
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Adjektiivialkuisissa paikannimissä adjektiivi (kuten iso, vanha) taipuu yleensä samalla tavalla kuin pääsanakin:
Isossakyrössä
Isolla Roobertinkadulla
Isolla-SyötteelläUudessakaarlepyyssä
Vanhassakaupungissa
Vähällä Palojärvellä
Nimet, joissa alkuosana on verbin partisiippi (kuten heiluva, palanut) tai -nen-loppuinen adjektiivi, taipuvat saman periaatteen mukaan:
Heiluvassasaaressa
Palaneellamäellä
Siniselläkalliolla
Myös ulkomaalaisten paikkojen vakiintuneissa suomalaistetuissa nimissä eli eksonyymeissä määritteenä oleva adjektiivi taipuu:
Kuolleessameressä
Mustallemerelle
Pyhässä maassaIson-Britannian
Sinisellä-Niilillä
Uuteen-Seelantiin
On kuitenkin olemassa myös sellaisia suomalaisten paikkojen nimiä, joiden alun adjektiivia ei ole vanhastaan taivutettu:
Kaunissaaressa
Korkeasaaressa
Kylmäkoskella
Valkeakoskella
Sama adjektiivi eri nimissä tai jopa sama nimi eri puolilla Suomea saattaa siis taipua eri tavoin. Adjektiiveista autio ja pyhä eivät kuitenkaan yleensä taivu paikannimissä:
Autioniemessä
Pyhämaassa (entinen kunta)
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa. Tämä koskee myös useita ulkomaiden paikkojen vakiintuneita suomalaistettuja nimiä eli eksonyymejä:
Hanko : Hangossa
Iitti : Iitissä
Turku : Turussa
Vahanta : VahannassaHollanti : Hollannissa
Mekka : Mekassa
Riika : Riiassa
1. Suomalaiset asutusnimet, kuten paikannimet yleensäkin, voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa. Toisiaan muistuttavatkin nimet voivat taipua eri tavoin:
Alastarolla
YlistarossaLuvialla
Laviassa
Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä taivutetaan siten kuin paikkakunnalla on totuttu taivuttamaan. Lisätietoa aiheesta löydät Asutusnimihakemistosta, johon on linkki kohdassa Lisätietoa muualla.
2. Ulkomaisten kaupunkien, kaupunginosien ja kylien nimet taipuvat sisäpaikallissijoissa, samoin pääosin maidenkin nimet eräitä saarennimiä lukuun ottamatta:
Matka Tukholmasta Göteborgiin kestää viisi tuntia.
Ilmasto Costa Ricassa on trooppinen.
Poikkeuksellisesti taivutetaan kuitenkin ulkopaikallissijoissa nimeä Venäjä: Venäjällä.
Maannimi voi olla myös sellainen yhdyssana, jonka loppuosana oleva suomen kielen sana edellyttää ulkopaikallissijan käyttöä:
Palestiinalaisalueella
Norsunluurannikolla
Katso myös ohjetta Nimien taivutus: saarten nimet kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Poikkeuksellisen Venäjällä-taivutuksen taustalla on arveltu olevan Venäjän suuri koko. Rajantakainen Venäjä on ehkä suomalaisten mielikuvissa ollut laajaa, jatkuvaa maata.