Adjektiivialkuisten paikannimien alkuosaa taivutetaan yleensä samassa sijassa kuin jälkiosaa:
Iso Roobertinkatu : Isolla Roobertinkadulla
Uusikaupunki : Uudessakaupungissa, Uuteenkaupunkiin
Suomenkieliset paikannimet taipuvat tavallisesti samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimessä voi olla myös äännevaihteluita (kuten nk ja ng sekä kk ja k). Tämä koskee myös useita ulkomaiden paikkojen vakiintuneita suomalaistettuja nimiä eli eksonyymejä:
Hanko : Hangossa
(Vrt. tanko : tangossa)Juuka : Juuassa
(Vrt. leuka : leuassa)Mekka : Mekassa
(Vrt. hiekka : hiekassa)
Suomalaisten kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä taivutetaan sisä- ja ulkopaikallissijoissa siten kuin paikkakunnalla on totuttu taivuttamaan:
Laukaa : Laukaassa
Enontekiö : Enontekiöllä
Ulkomaisten kaupunkien, kaupunginosien ja kylien nimet taipuvat yleensä sisäpaikallissijoissa:
San Francisco : San Franciscossa
Wien : Wienissä
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Adjektiivialkuisissa paikannimissä adjektiivi (kuten
iso,
vanha) taipuu yleensä samalla tavalla kuin nimen jälkiosakin:
Isokyrö : Isossakyrössä
Iso Roobertinkatu : Isolla Roobertinkadulla
Iso-Syöte : Isolla-SyötteelläUusikaarlepyy : Uudessakaarlepyyssä
Uusikaupunki : Uudessakaupungissa
Uusimaa : UudellamaallaVanhakaupunki : Vanhassakaupungissa
Vähä Palojärvi : Vähällä Palojärvellä
Suomen paikannimien taivutuksessa on kuitenkin nimi- ja aluekohtaisia eroja. Joissakin nimissä alkuosana oleva adjektiivi ei taivu:
Kaunispää : Kaunispäällä
Kaunissaari : Kaunissaaressa
Korkeasaari : Korkeasaaressa
Valkeakoski : Valkeakoskella
Autioniemi : Autioniemessä
Pyhäjärvi : Pyhäjärvessä
Pyhämaa : Pyhämaassa (entinen kunta)
Syvärauma : Syväraumassa
Eräät nimet voi taivuttaa kummallakin tavalla:
Isojoki : Isollajoella ~ Isojoella
Paikannimiä taivutettaessa on suositeltavaa käyttää paikkakunnalla vallitsevaa taivutustapaa. Esimerkiksi Mikkelissä ollaan Pitkälläjärvellä mutta Orivedellä Pitkäjärvellä. Paikannimien taivutusmuotoja voi tarkistaa verkkojulkaisusta Asutusnimihakemisto (linkki kohdassa Lisätietoa muualla).
Sellaisissa paikannimissä, joiden alkuosana on verbin partisiippimuoto (kuten
heiluva,
palanut) tai -nen-loppuinen adjektiivi, alkuosa taipuu pääosan mukaan:
Heiluvasaari : Heiluvassasaaressa
Palanutmäki : Palaneellamäellä
Sininenkallio : Siniselläkalliolla
Myös ulkomaisten paikkojen vakiintuneissa suomalaistetuissa nimissä eli eksonyymeissä alkuosan adjektiivi taipuu:
Huom. Adjektiivialkuisissa sukunimissä alkuosa ei taivu: Isotalon, Uusivirralle (ks. ohjetta Nimien taivutus: sukunimet kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa).Kuollutmeri : Kuolleessameressä
Mustameri : Mustallemerelle
Pyhä maa : Pyhässä maassaIso-Britannia : Ison-Britannian
Sininen-Niili : Sinisellä-Niilillä
Uusi-Seelanti : Uuteen-Seelantiin
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin:
Tämä koskee myös useita ulkomaiden paikkojen vakiintuneita suomalaistettuja nimiä eli eksonyymejä:Hanko : Hangossa
Iitti : Iitissä
Turku : Turussa
Vahanta : Vahannassa
Hollanti : Hollannissa
Mekka : Mekassa
Riika : Riiassa
1. Suomalaiset asutusnimet, kuten paikannimet yleensäkin, voivat taipua joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa. Toisiaan muistuttavatkin nimet voivat taipua eri tavoin:
Alastarolla
YlistarossaLuvialla
Laviassa
Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä taivutetaan siten kuin paikkakunnalla on vanhastaan totuttu taivuttamaan. Lisätietoa aiheesta löytyy Asutusnimihakemistosta, johon on linkki kohdassa Lisätietoa muualla.
2. Ulkomaisten kaupunkien, kaupunginosien ja kylien nimet taipuvat sisäpaikallissijoissa, samoin pääosin maidenkin nimet eräitä saarennimiä lukuun ottamatta:
Matka Tukholmasta Göteborgiin kestää viisi tuntia.
Ilmasto Costa Ricassa on trooppinen.
Nimi Venäjä taipuu kuitenkin poikkeuksellisesti ulkopaikallissijoissa: Venäjällä.
Maannimi voi olla myös sellainen yhdyssana, jonka loppuosana oleva suomen kielen sana edellyttää ulkopaikallissijan käyttöä:
Palestiinalaisalueella
Norsunluurannikolla
Katso myös ohjetta
Nimien taivutus: saarten nimet kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Poikkeuksellisen Venäjällä-taivutuksen taustalla on arveltu olevan Venäjän suuri koko. Rajantakainen Venäjä on ehkä suomalaisten mielikuvissa ollut laajaa, jatkuvaa maata.