Siirry sisältöön

Lauseenvastikkeet: tehdäkseen-rakenne (pysähtyi jatkuakseen, meni naimisiin erotakseen)

Ohje lyhyesti

Tehdäkseen-rakenne eli finaalinen lauseenvastike ilmaisee ensisijaisesti tarkoitusta ja vastaa merkitykseltään jotta-lausetta (Juoksin ehtiäkseni junaan), mutta joskus sitä käytetään myös myöhemmyyttä ilmaisemassa. Esimerkiksi seuraavanlainen yllätyksellistä muutosta tarkoittava ilmaus on yksiselitteinen ja yleiskielinen:

Pakkanen väistyi vähäksi aikaa – palatakseen taas illalla entistä pahempana.

Usein rakenteen tarkoituksen merkitys nousee kuitenkin häiritsevästi pinnalle. Esimerkiksi seuraavankaltaiset ilmaukset eivät ole moniselitteisyytensä takia suositeltavia: He menivät naimisiin erotakseen myöhemmin.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Tehdäkseen-rakenteen peruskäyttöä esitellään ohjeessa Lauseenvastikkeet: tehdäkseen-rakenne (juoksin ehtiäkseni junaan), ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Pakkanen lauhtui – kiristyäkseen taas: muutos olotilassa

Tehdäkseen-rakennetta käytetään myös merkityksessä, jossa tarkoitus tai tavoite on taka-alalla tai ei ole mukana ollenkaan. Sen sijaan korostuvat tilanteiden aikasuhde ja odotuksenvastainen muutos. Lauseessa on tekijää tms. tarkoittavana subjektina eloton asia tai esine. Myös tällainen yllätyksellisyyttä ilmaiseva tehdäkseen-rakenne on yleiskielen mukainen.

Aamun pakkanen lauhtui päivällä – kiristyäkseen taas illalla.
’ensin x, sitten – yllättäen – taas y’

Peli alkoi taas takkuilujen jälkeen sujua – päättyäkseen jälleen kerran fiaskoon.
’ensin x, sitten – yllättäen – ei enää x’

Tuloslaskennan ennusteissa puolueen paikkamäärä nousi välillä jopa 28 valtuutettuun pudotakseen pian 23 paikan masennusrajalle.

Kyse on siis tilanteen enemmän tai vähemmän odottamattomasta uudelleen alkamisesta, päättymisestä tai jatkumisesta. Usein odotuksenvastaisuus esitetään dramatisoiden käyttämällä ajatusviivaa. Tyyliltään ilmaustyyppi poikkeaakin neutraalista.

Tavallista on, että rakenteeseen sisältyy myös korostava sana vain, joka ohjaa tulkitsemaan ilmauksen odotuksenvastaisuuden näkökulmasta eikä tehdäkseen-rakenteen perusmerkityksen mukaisesti:

”Terveellinen elämä” -vaiheeni ehti aina alkaa uudestaan ja uudestaan – vain päättyäkseen taas.

Valuutat ja korot heiluivat vain palatakseen lähtökuoppiin.

Jos ilmaukseen ei liity ilmeistä odotuksenvastaisuutta, voi tarkoituksen merkitys kohota pintaan niin, että kokonaisuus ei olekaan selvä. Silloin kannattaa suosia muita ilmaisutapoja:

Kesä tulee tunturiin jatkuakseen aina syyskuun puoliväliin.

Yksiselitteinen: Kesä tulee tunturiin ja jatkuu aina syyskuun puoliväliin.

Eräät tällaiset ilmaukset ovat kuitenkin kivettyneet käyttöön, jossa tehdäkseen-muoto viittaa myöhempään tapahtuma-aikaan kuin lauseen pääverbi; tällainen on varsinkin tuli jäädäkseen -ilmaus:

Uusi kirjoitustapa tuli jäädäkseen.

”Menivät naimisiin erotakseen myöhemmin”: tarkoitus vai myöhemmyys?

Tehdäkseen-rakennetta näkee käytettävän myöhempää aikaa ilmaisemassa myös niin, että lauseen tekijänä onkin ihminen, siis tarkoitushakuinen, tavoitteellinen toimija. Ihmistekijä aiheuttaa sen, että tulkinnassa korostuu tehdäkseen-rakenteen tavoitteellisuuden tai tarkoituksen merkitys (’jotta’). Tuloksena voi olla koomisiakin tulkintoja, kuten seuraavassa:

He menivät naimisiin vuonna 1956 erotakseen vuonna 1975.

Yksiselitteisesti: He menivät naimisiin vuonna 1956 ja erosivat vuonna 1975.

Myöskään seuraavankaltaiset odotuksenvastaisen tuntemuksen ilmaukset eivät ole yksitulkintaisia. Rakenteeseen sisältyvä tarkoituksen merkitys ja myöhemmän tapahtuma-ajan merkitys kilpailevat rinnan:

Sijoittajat odottavat vesi kielellä suuria päätöksiä yhteisvaluutta-alueen päättäjiltä pettyäkseen kerta toisensa jälkeen.

Yksiselitteisesti: Sijoittajat odottavat vesi kielellä suuria päätöksiä yhteisvaluutta-alueen päättäjiltä mutta pettyvät kerta toisensa jälkeen.

• Myöhemmän tapahtuma-ajan merkitys voi kuitenkin kirkastua erityisesti silloin, jos lauseessa esitetään tekijän siirtyvän tarkoituksellisesti paikasta tai olotilasta toiseen ja kyse on voimisesta tai mahdollisuudesta:

Muutamat pidemmän reitin valinneet patikoijat pysähtyivät levähtämään laavulle jatkaakseen taas hetken päästä matkaansa. (’voidakseen jatkaa’)

Myös kun tehdäkseen-rakennetta edeltää sana vain, voi tarkoituksen merkitys joskus hälvetä ja myöhemmän tapahtuma-ajan ja mahdollisesti yllätyksenkin merkitys kohota päällimmäiseksi:

Hän on vetäytynyt julkisuudesta useamman kerran – vain palatakseen aina uudelleen.

Mitä aktiivisempana pääverbin tekijä kuitenkin esitetään, sitä selvemmin tarkoituksen merkitys on pinnalla (seuraavassa ei ole myöskään kyse mahdollisuudesta):

He saapuivat Suomeen keskiviikkona vain palatakseen Ruotsiin perjantaina.

Yksiselitteisesti: He saapuivat Suomeen keskiviikkona mutta palasivat Ruotsiin perjantaina.

Juoksin asemalle vain todetakseni junan jo menneen: yllätyksellinen havainto

Siirtymän ja odotuksenvastaisen tapahtuman ilmaus voi olla yksiselitteinen, jos tehdäkseen-rakenne esittää tilanteen esimerkiksi havaintona tai tuntemuksena. Myöhemmän ajankohdan tulkinta on selvä varsinkin silloin, jos ilmauksessa on mukana sana vain:

Olen monta kertaa juossut bussipysäkille vain huomatakseni kuljettajan sulkevan oven nenäni edessä ja jatkavan matkaansa.

Harvey matkustaa tyttärensä häihin vain kuullakseen, ettei häntä kaivata edes hääseremoniassa. (elokuvan juonen selostusta)

Tällaisissa ilmauksissa esitetään kaksi tapahtumaa ikään kuin toisiinsa sulautettuna. Vaihtoehtoisesti kokonaisuuden voi esittää mutta-rinnastuksena: olen juossut bussiin, mutta olenkin huomannut… Ilmaustyyppi on tunnesävytteinen.

Väljä sääntö

Jos käyttää tehdäkseen-rakennetta ilmaisemassa myöhempää aikaa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että kokonaisuus ei jää epäselväksi. Toiseksi on hyvä muistaa, että ilmauksessa korostuu yllätyksellisyys; se on siis myös tunnesävytteinen.

Joka tapauksessa merkitykseltään selvinä ja yleiskielisinä voidaan edellä esitellyistä tapauksista pitää vastakkain asettelevia ilmaustyyppejä. Kummassakin ilmaustyypissä tapahtumaa tavallaan dramatisoidaan:

– Lauseen Pakkanen lauhtui – kiristyäkseen taas illalla tyyppisissä tapauksissa puhe on elottoman tekijän odotuksenvastaisesta muutoksesta.

– Lauseiden Hän on vetäytynyt julkisuudesta useamman kerran – vain palatakseen aina uudelleen tai Juoksin pysäkille vain todetakseni bussin jo menneen kaltaiset tapaukset ovat siirtymän tai olotilan muutoksen ilmauksia, joissa erityisesti sana vain ohjaa tulkitsemaan ilmauksen myöhemmän tapahtuma-ajan eikä tavoitteen merkityksessä.

Aivan selvää ja yksiselitteistä sääntöä ilmiöstä ei voi esittää. Tehdäkseen-rakenteen tavallisimman eli peruskäytön takia tarkoitus kuitenkin kohoaa ilmauksen tulkinnassa usein ensisijaiseksi. Siksi kannattaa pitää mielessä, että kun on vähänkään epävarma rakenteen mahdollisesta monitulkintaisuudesta, on suotavaa käyttää toisenlaista ilmaisutapaa.

Tiesitkö?

Tehdäkseen-rakenteen erilaiset myöhempää tapahtuma-aikaa ilmaisevat käytöt ovat alkaneet yleistyä teksteissä 1800-luvun loppupuolella, kuten Pentti Leino (2005) on osoittanut artikkelissaan Kun tarkoitus häviää: finaalisesta infinitiivistä temporaaliseksi (Elävä kielioppi: suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa, s. 194–230. Toim. Ilona Herlin ja Laura Visapää. SKS, Helsinki).

Ilmiöstä on myös käytetty nimitystä ”temporaalirakenteen futuuri” (Jouko Vesikansa 1974: Temporaalirakenteen futuuri. Virittäjä 78, s. 271–276).

Kielenhuollossa ei rakennetta ole tästä näkökulmasta huomioitu kovinkaan varhain. Vasta Saarimaan Kielenoppaan uusitussa painoksessa (Paavo Pulkkisen lisäämänä 1967) mainitaan ilmaustyypissä olevan ”paperin makua” ja ”koomisuuden vaaraakin” (s. 194).

Terho Itkosen Kielioppaassa rakenteen käytön sanotaan olevan ”puhtaasti kirjallista” ja kehotetaan käyttämään toisenlaisia ilmaisutapoja, koska kyseessä ei ole tarkoituksen ilmaiseminen. Myös Aarni Penttilä huomauttaa Suomen kielioppi -teoksessaan (1963), että ”finaalisuuden unohtavaa käyttöä on helposti uhkaamassa epäselvyys” (s. 640).

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta