Taivutustyyppejä: verbit kiisi ja kiiti, kaarsi ja kaartoi

Ohje lyhyesti

Sellaisten verbien kuin huutaa, noutaa ja kiitää mennyttä aikaa ilmaiseva muoto eli imperfekti on yleiskielessä joko -si-loppuinen, -ti-loppuinen tai kumpi hyvänsä:

Muutamalla verbillä vaihtelevat imperfektissä -si- ja -oi-aines:

Yleiskielessä -ti- ja -si-muotojen vaihtelua on vain tietyissä kaksitavuisissa verbeissä. Murteissa vaihtelu on laajempaa (esim. kääntää: käänsi ~ käänti) ja koskee myös useampitavuisia verbejä (puhaltaa: puhalsi ~ puhalsi, visertää: visersi ~ viserti). Raja yleiskielisen ja murteellisen muodon välillä ei kaikissa tapauksissa ole selvä.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Jouti ja pyysi
• Kiisi vai kiiti, sorti vai sorti?
• Kaarsi vai kaartoi?
• Tiesitkö? Miksi -ti ja -si?
• Tiesitkö? Sorsia
  

Koko ohje

Perusmuodoltaan -taa/-tää-loppuisten verbien imperfektimuodossa voi olla -si- tai -ti-aines, joissakin myös -oi.

Jouti ja pyysi

• Eräiden perusmuodoltaan -taa/-tää-loppuisten verbien imperfektissä voi olla -ti- tai -si-aines. Joskus vain jompikumpi on mahdollinen (jouti, taisi), joskus ne ovat vapaassa vaihtelussa (kiisi ~ kiiti).

Yleiskielessä vaihtelua on vain tietyissä kaksitavuisissa verbeissä. Useampitavuisissa -taa/-tää-loppuisissa verbeissä on yleiskielen imperfektimuodoissa aina -si:

Murteissa vaihtelu koskee laajemminkin kaksitavuisia verbejä sekä lisäksi useampitavuisia verbejä:

• Seuraavassa aakkosellisessa luettelossa on kaksitavuisia verbejä, joiden imperfektissä on yleiskielessä -ti-/-si-vaihtelua. Valtaosin imperfekti on yleiskielessä -si-loppuinen.

Taulukko: Verbejä, joiden imperfektissä on yleiskielessä -si, -ti tai molemmat

Verbien itää, joutaa, kyntää, noutaa ja vetää yleiskielinen imperfekti on -ti-aineksinen iti, jouti, kynti, nouti ja veti, sillä -si-aineksiset sekoittuisivat samannäköisiin muihin sanoihin: substantiiveihin isi, jousi, kynsi ja vesi sekä nousta-verbin imperfektiin nousi. Myös pitää-verbin imperfekti on -ti-asussa: piti (ei ”pisi”).

Yllä mainitut muodot ovat siis yleiskielen suosituksia, mutta käytännössä esiintyy myös jonkin verran vaihtelua. Joskus neutraalin asiatyylisiksikin tarkoitetuissa teksteissä näkee käytettävän seuraavanlaisia imperfektejä: He murtivat laitteen ohjelmistolukituksen; Presidentti myönti hänelle Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin.

Kiisi vai kiiti, sorti vai sorsi?

• Seuraavaan taulukkoon on vielä koottu sellaiset kaksitavuiset verbit, joilla on yleiskielessä sekä -si- että -ti-loppuinen imperfekti. (Taulukossa verbimuoto on lihavoituna, mikäli se on käytössä selvästi toista tavallisempi; yksilöllisiä eroja käyttäjittäin toki on.)

Taulukko: Verbejä, joilla on yleiskielessä sekä -ti- että -si-loppuinen imperfekti

Sorti ja sortivat ovat yksiselitteisesti sortaa-verbin muotoja, kun taas sorsi, sorsivat, sorsimme voivat olla myös sorsia-verbin muotoja. Kaksitulkintaisuuden välttämiseksi sortaa-verbistä käytetäänkin siis yleensä -ti-aineksisia muotoja. Käytössä ei kuitenkaan juuri ole 1. ja 2. persoonan muotoja sorrin, sorrimme (käytössä ovat siis sorsin, sorsimme).

Myöskään yltää-verbistä ei käytetä teoreettisesti mahdollisia 1. ja 2. persoonan muotoja yllin tai yllitte (käytössä ovat siis ylsin ja ylsitte).

• Kaksi vaihtoehtoista imperfektimuotoa on verbillä lähteä:

Lähti on asiateksteissä selvästi tavallisempi kuin läksi. Murteissa myös läksi-muodolla on laaja levikki.

Kaarsi vai kaartoi?

Eräillä kaksitavuisilla perusmuodoltaan -aa/-ää-loppuisilla verbeillä on imperfektissä yleensä -oi-aines. Näiden verbien ensitavussa on a:

Perusmuodoltaan näiden kaltaisia ovat verbit kaataa, kaartaa ja saartaa, mutta niiden imperfektissä voi olla joko -oi- tai -si-aines (seuraavassa on lihavoituna selvästi tavallisempi vaihtoehto).

Taulukko: Verbien kaataa, kaartaa ja saartaa imperfektimuodot yleiskielessä

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

• taivutus
• verbit
• imperfekti
• murteet
• taivutustyypit
• taivutusvartalo

Anna palautetta tästä ohjeesta