Siirry sisältöön

Yhdyssana: alkuosan erisnimen muoto (Bond-fani, Suomen Lontoon-lähetystö)

Ohje lyhyesti

Nominatiivi ja genetiivi yhdyssanan alkuosan muotoina ovat osittain eriytyneet. Kun kyseessä on erisnimi, nominatiivimuoto on merkitykseltään väljä, genetiivimuoto taas ilmaisee usein sijaintia:

Kiina-innostus
Bond-filmit

Tukholman-kirjeenvaihtaja
Suomen Lontoon-lähetystö

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Bond-fani, Suomen Tukholman-suurlähettiläs

Kun yhdyssanan alkuosana on erisnimi, sen nominatiivi- ja genetiivimuoto merkitsevät osin eri asioita.

Nominatiivi on merkitykseltään väljä:

Kiina-innostus (’innostus Kiinasta’)

(Räikkösen) Ferrari-kausi (’kausi Ferrarilla’)

Nato-jäsenyys (’jäsenyys Natossa’)

Genetiivimuotoinen alkuosa osoittaa tavallisesti sijaintia, määränpäätä tai lähtöpaikkaa:

Berliinin-kirjeenvaihtaja (’Berliinissä toimiva kirjeenvaihtaja’)

Tallinnan-lautta (’Tallinnaan kulkeva lautta’)

Tukholman-matka (’matka Tukholmaan’)

Saksan-tuliaiset (’tuliaiset Saksasta’)

Jos genetiivimuotoista nimeä ei tällaisissa tapauksissa yhdistäisi pääsanaansa yhdysmerkillä, kokonaisuus voitaisiin joskus tulkita myös esimerkiksi omistajuus- tai tekijyyssuhteeksi: Saksan tuliaiset (’Saksan tuomat tuliaiset’). (Vaihtelusta Ruotsin-laiva ~ ruotsinlaiva ks. ohjetta Yhdysmerkki yhdyssanassa, jossa erisnimi kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.)

Erityisesti sellaisissa ilmauksissa, joissa on kaksi genetiivimuotoista erisnimeä peräkkäin, jälkimmäisen yhteydessä käytettävä yhdysmerkki selkiyttää sanojen suhdetta ja helpottaa kokonaisuuden tulkintaa:

Suomen Venäjän-kauppa (’kauppa Venäjän kanssa’)

Suomen Lontoon-lähetystö (’Lontoossa sijaitseva lähetystö’)

USA:n Suomen-suurlähettiläs (’USA:n suurlähettiläs Suomessa’)

Eino Leino -seura, Minna Canthin seura

• Nominatiivialkuiset yhdyssanat ja genetiivialkuiset erillisten sanojen sanaliitot voivat olla myös samanmerkityksisiä. Tällaisissakin tapauksissa nimi on yleensä vakiintunut jompaankumpaan muotoon, mutta myös tasaväkistä vaihtelua on. Erityisesti käännösnimet ja -sanat esiintyvät sekä yhdyssanoina että sanaliittoina:

Nobel-palkinto ~ Nobelin palkinto
Nobelin rauhanpalkinto

Kuningatar Elisabeth -pianokilpailu ~ Kuningatar Elisabethin pianokilpailu

Mirjam Helin -kilpailu
Sibelius-viulukilpailu

Sibelius-monumentti
Alvar Aalto -museo

Veikko Huovinen -seura
Eino Leino -seura

Paavo Nurmen kisat
Minna Canthin seura

Didrichsenin taidemuseo
Wäinö Aaltosen museo

• Erisnimi voi ilmaista tekijää tai valmistajaa (esim. Fiskarsin sakset). Vanhastaan tällaisissa tapauksissa on käytetty ensi sijassa genetiivialkuista erillisten sanojen sanaliittoa, mutta nominatiivikin on usein mahdollinen. Ilmauksilla voi joskus olla merkitysero, esimerkiksi Aki Kaurismäki -elokuva voi viitata ”kaurismäkimäiseen” elokuvaan ja Aki Kaurismäen elokuva taas tiettyyn elokuvaan. Aina eroa ei ole.

Aki Kaurismäki -elokuva ~ Aki Kaurismäen elokuva

Aalto-valaisimet ~ Aallon valaisimet

Adidas-kengät ~ Adidaksen kengät

On myös tapauksia, joissa erisnimi ei ilmaise tekijää, perustajaa tms. vaan esimerkiksi aihetta; niissä genetiiviä ei voisikaan käyttää:

Bond-elokuva
Harry Potter -kirjat

Tiesitkö?

Nykäs-ilmiö

Kun -nen-loppuisista sukunimistä muodostetaan yhdyssanoja, muotona voi olla paitsi sukunimi perusmuodossaan (Nykänen), myös erityinen ainoastaan yhdyssanoissa käytettävä -s-loppuinen muoto Nykäs-:

  • Matti Nykänen -ilmiö ~ Matti Nykäs -ilmiö
    Nykäs-ilmiö

Vastaavasti -nen-loppuisilla yleissanoillakin on erityisiä vain yhdyssanassa käytettäviä -s-loppuisia muotoja:

  • ihmislapsi
    naisenemmistö
    50-vuotis-juhlat

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta