Nimien taivutus: vironkieliset nimet suomen kielessä

Ohje lyhyesti

Kokonaan suomen kielen sanojen mukaisia vironkielisiä nimiä taivutetaan kuten suomen sanoja:

Muita vironkielisiä nimiä taivutetaan suomen kielessä kuten vieraskielisiä nimiä yleensäkin:

Koko ohje

Suomen kielen lautakunta on kevään 2004 kokouksissaan päättänyt suosittaa seuraavia yleisohjeita:

1. Pääperiaate on, että virolaisia nimiä taivutetaan suomenkielisessä tekstissä kuten muitakin ns. sitaattilainoja eli vieraskielisiä nimiä, joita ei ole mukautettu suomeen. Vokaaliloppuisiin nimiin pääteaines lisätään suoraan, konsonanttiloppuisiin sidevokaalin i avulla:

Huomaa, että muutamat s-loppuiset sukunimet ovat tulleet Suomessa tutuiksi jo aikana, jolloin yleensä suosittiin virolaisnimien suomeen mukauttamista. Ne taipuvat edelleen suomalaisittain -ks:llisinä:

2. Suomeen vanhastaan mukautuneet nimet eli eksonyymit säilytetään (niitä ei ole paljon):

3. Kokonaan suomen kielen sanojen mukaisia nimiä taivutetaan kuten suomen sanoja, esimerkiksi sukunimet:

4. Henkilönnimet ja paikannimet taipuvat samojen periaatteiden mukaan; myöskään luontonimiä ja asutusnimiä ei erotella erilaisella taivutuksella.

5. Nimiä, joiden jälkiosana on astevaihtelun sisältävä muoto, käytetään sitaattilainoina, eikä niitä sopeuteta vastaaviin suomen sanoihin:

6. Viron nimien taivutuspäätteen vokaali määräytyy suomalaisen vokaalisoinnun mukaan kuten muissakin vierasnimissä:

7. Kuitenkin viroa osaavien on edelleen mahdollista taivuttaa viron nimiä sitaattiperiaatteesta poikkeavalla, suomen mukaisella tavalla.

Lautakunnan suosituksen kohtaa 7 voi soveltaa niin, että esimerkiksi sanoihin mägi  ja saar loppuvia nimiä voi taivuttaa myös suomen kielen mukaisesti, koska ne on helppo yhdistää suomen sanoihin mäki ja saari:

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• taivutus
• eksonyymit
• erisnimet
• henkilönnimet
• nimet
• nimien taivutus
• paikannimet
• sovinnaisnimet
• sukunimet
• vieraskieliset nimet

Anna palautetta tästä ohjeesta