Nimien taivutus: kunnannimet ja muut asutusnimet

Ohje lyhyesti

Kuntien, kaupunkien ja muiden asutusten nimiä on pyrittävä taivuttamaan siten kuin paikkakunnalla itse taivutetaan. Niinpä asutaan Laukaassa, mennään Enontekiölle, ollaan kotoisin Ylitorniolta ja vieraillaan Hikiässä.

Koko ohje

Asutusnimet ovat asuttujen paikkojen nimiä, esimerkiksi kuntien, kaupunkien, kaupunginosien, kylien, kulmakuntien ja talojen nimiä. Suomalaiset asutusnimet taipuvat joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa kuten paikannimet yleensäkin. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä.

Toisiaan muistuttavat nimet, kuten Alastaro ja Ylistaro, voivat taipua eri tavoin:

Alastaro : Alastarolla
Ylistaro : Ylistarossa

Luvia : Luvialla
Lavia : Laviassa

Parainen : Paraisilla
Joroinen : Joroisissa

Myös täysin samannäköinen nimi voi taipua eri paikkakunnilla eri tavoin. Tällainen on esimerkiksi Torittu:

Torittu : Toritussa (Orivedellä)
Torittu : Toritulla (Padasjoella)

Parainen, Joroinen, Huittinen, Kauniainen, Sörnäinen ja suurin osa muistakin -inen-loppuisista asutusnimistä taipuvat paikallissijoissa monikollisina:

Huittinen : Huittisissa
Joroinen : Joroisissa
Kauniainen : Kauniaisissa
Sörnäinen : Sörnäisissä

Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen:

Huittisten kaupunki
Joroisten musiikkipäivät
Sörnäisten rantatie

Kuitenkin kun tällainen nimi on lauseessa kohdetta tarkoittavana objektina, se taipuu yksiköllisenä; vaihtoehtona on käyttää monikollista nimeä määritteenä:

Ehdotus siirtää Joroisen ~ Joroisten kunnan Etelä-Savosta Pohjois-Savoon.

Ohitimme Hakaniemen ja Sörnäisen.

Partitiivimuodossa (joka vastaa kysymykseen mitä?) -inen-loppuinen nimi voi periaatteessa olla joko yksikössä tai monikossa. Jos paikkakunnan oma käytäntö ei ole tiedossa, on varmempaa valita yksikön partitiivimuoto (Jokioista), sillä se näyttäisi olevan yleisemmin käytössä.

Nimi Kaustinen on poikkeus, sillä se taipuu yksiköllisenä myös paikallissijoissa ja genetiivissä:

Kaustinen : Kaustisen : Kaustisella

Joidenkin kuntien nimiä voidaan taivuttaa sekä ulko- että sisäpaikallissijoissa. Esimerkiksi Kangasniemi-nimen vanhemman Kangasniemessä-taivutuksen rinnalle on yleistynyt taivutus Kangasniemellä.

Kohdasta Lisätietoa muualla löytyy linkki Asutusnimihakemistoon, josta voi tarkistaa Suomen asuttujen paikkojen nimien taivutuksen.