Alkukirjain: sairauksien ja hoitomenetelmien nimet

Sairauksien ja niiden hoidossa käytettävien menetelmien nimissä sekä anatomisissa nimissä käytetään pientä alkukirjainta olipa kyseessä latinan- tai suomenkielinen nimi:

anoreksia
diabetes
myelooma

sepelvaltimotauti
akupunktio
hemodialyysi

Jos nimi taas perustuu henkilön- tai paikannimeen, se kirjoitetaan lääketieteen kielen käytännön mukaan isolla alkukirjaimella. (Tämä kirjoitustapa poikkeaa yleiskielen tavasta kirjoittaa erisnimilähtöiset sanat pienikirjaimisina, esim. karjalanpiirakka, brysselinpitsi.)

Alzheimerin tauti
Parkinsonin tauti
Creutzfeldt–Jakobin tauti (nimien välissä on ajatusviiva; lääketieteen kielessä vain viimeinen nimi taipuu, ks. myös ohjetta Ajatusviiva: rajakohdat ja osapuolet)

Hodgkinin lymfooma
Millsin koe
Langerhansin saareke

Minnesota-hoito
Contral-hoito

Samalla tavalla kirjoitetaan virusten nimet: pienellä muuten paitsi silloin kun ne perustuvat paikan tai tutkijan nimeen.

herpesvirus
koronavirus
norovirus

Puumala-virus
Marburg-virus

Yleiskielessä voidaan kuitenkin kirjoittaa pienellä alkukirjaimella sellaiset virusten nimet, joiden alkuosa ei ole suomalaisesta näkökulmasta tunnettu erisnimi. Esimerkiksi Ebola ja Zika ovat taustaltaan erisnimiä (Ebola on joki Kongossa ja Zika ugandalainen paikannimi), mutta viruksien ja niiden aiheuttamien tautien nimissä alkukirjain on pieni:

ebolavirus
ebolakuume
ebola

zikavirus

Näin päästään lähemmäs yhtenäisyyttä tautien nimien kirjoittamisessa (vrt. polio, malaria, kolera).

Viruksen nimi voi sisältää myös lyhenteen (yhdyssanoissa lyhenteen yhteydessä yhdysmerkki):

HI-virus (hiv ~ HIV, hiv-potilas ~ HIV-potilas)
sars-virus ~ SARS-virus (sars-epidemia ~ SARS-epidemia)
mers-virus ~ MERS-virus (mers-tartunta ~ MERS-tartunta)

Sars- ja mers-viruksen lyhenteistä sekä covid-19-lyhenteestä ks. Tiesitkö?-laatikko.