Samalla ilmauksella voi olla erilaisia lyhenteitä:
dipl.ins. ~ DI (diplomi-insinööri)
milj. ~ M (miljoona)
Mitä lyhyempi lyhenne on, sitä paremmin se sopii taulukoihin, luetteloihin ja muihin esityksiin, joissa on vähän tilaa. Yleensä pitempi muoto on kuitenkin selvempi ja siten suositeltavampi.
Jos lyhenteen avulla säästetään tilaa vain muutaman kirjainmerkin verran, kannattaa kirjoittaa koko sana.
Erilaisia ja eripituisia lyhenteitä käytetään tavallisesti eri tilanteissa – esimerkiksi tieteelliseen tekstiin sopivat usein toisenlaiset lyhenteet kuin lehtitekstiin. Tässä ohjeessa käsitellään sopivan lyhenteen valintaa lukujen, mittayksiköiden ja tutkintonimikkeiden näkökulmasta.
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Valuutoilla voi olla kolmenlaisia lyhenteitä. Esimerkiksi euro on mahdollista lyhentää seuraavilla tavoilla:
€ (merkki)
e (kirjainlyhenne)
EUR (ISO-koodi)
Näitä ISO-standardin eli Kansainvälisen standardisoimisjärjestön (International Organization for Standardization) laatiman standardin mukaisia koodeja käytetään pääasiassa kansainvälisen kaupan ja talouden teksteissä.
Sana miljoona voidaan lyhentää kahdella tavalla: milj. ja M. Jälkimmäinen lyhenne on tarpeen lähinnä taulukoissa ja kuvioissa, joissa on vähän tilaa. Niissäkin kannattaa käyttää pitempää ja selvempää lyhennettä milj., jos se vain mahtuu. Lyhenteen milj. jälkeen merkitään välilyönti ennen raha- tai mittayksikön lyhennettä (150 milj. €), mutta lyhenne M kirjoitetaan mittayksikön lyhenteeseen kiinni (150 M€).
Miljardilla on vain lyhenne mrd. (huomaa lyhenteen loppupiste). Sanalle tuhat ei ole kirjainlyhennettä eikä sitä suositeta rahayksiköiden yhteydessä lyhennettäväksi myöskään mittayksiköissä (kg, km) käytettävällä kerrannaistunnuksella k (ei ”15 k€” vaan 15 000 €).
SI-järjestelmä (Système international d’unités) on kansainvälinen pituuden, painon, ajan ja muiden mittojen ilmaisemisen järjestelmä, jota käytetään tavallisesti tieteellisissä ja erikoisalojen teksteissä. Joitain sen yksiköitä ja niiden tunnuksia käytetään myös yleiskielessä, esimerkiksi pituuden perusyksikköä metri (m) ja massan perusyksikköä kilogramma (kg).
Tunnin lyhenne on yleiskielisissä teksteissä t eikä h. Tämä lyhenne samoin kuin d (vuorokausi) ja a (vuosi) ovat sellaisten yksiköiden tunnuksia, jotka eivät varsinaisesti kuulu SI-järjestelmään mutta joita käytetään täydentämään varsinaista ajan yksikköä sekuntia (tunnuksena s).
Tutkintonimikkeillä ja muilla titteleillä on kahdenlaisia lyhenteitä:
fil. maist. ~ FM (filosofian maisteri)
oikeust. toht. ~ oikeust. tri ~ OTT (oikeustieteen tohtori)
Näistä pidempi lyhenne kertoo enemmän ja on helpompi ymmärtää. Lyhyemmät muodot sopivat luetteloihin ja matrikkeleihin sekä muihin sellaisiin yhteyksiin, joissa on tärkeää säästää tilaa. Kohteliaampaa on kirjoittaa nimikkeet kokonaan.
Sanan numero nykyinen lyhenne on nro. Vanhempaa muotoa n:o käytetään vielä mm. EU-säädösten numerosta.
Virke-lehti nro 2 on ilmestynyt.
Sanat päivä ja viikko näkee joskus lyhennettävän ”pvä” ja ”vko”. Oikeinkirjoitussuositusten mukaiset muodot ovat pv ja vk (ilman pistettä).