Pisteettömiä lyhenteitä ovat mm. isokirjainlyhenteet ja lyhennesanat:
KHO, HY
some, tupo
Ilman pistettä kirjoitetaan myös mittayksiköt sekä sisälyhenteet eli lyhenteet, joissa sanan loppu on mukana:
kg, tl
klo, hlö
Lyhenteen lopussa ei käytetä pistettä seuraavissa tapauksissa:
• mittayksiköiden, alkuaineiden ja viikonpäivien lyhenteissä (ei myöskään SI-järjestelmään kuulumattomissa mittayksiköiden lyhenteissä)
mm (millimetri)
kpl (kappale), kkp (kahvikupillinen)
Fe, Cu, N
ma, ti
• kirjaimittain luettavissa isokirjainlyhenteissä sekä niiden mahdollisissa pienikirjaimisissa rinnakkaisasuissa
UM, WHO, YK, FM
BKT ~ bkt, DNA ~ dna, TV ~ tv
• lyhenteissä, joissa sanan loppu on mukana (sisälyhenteet)
nro, psta, tri, krs, Tre
Poikkeuksena ovat muista kielistä lainatut lyhenteet jr. (junior) ja sr. (senior).
• lyhennesanoissa (lyhenteen voi lukea sanana)
Kela, ale, luomu, digi-, eko-, luki-
• lyhenteissä, joissa on sekä isoja että pieniä kirjaimia (ei koske lopusta katkaistuja kuten Kesk.)
TuTo, AsOYL
Lisäksi pisteettöminä voi erisnimen yhteydessä tai yhdyssanan osana käyttää esimerkiksi seuraavia lyhenteitä (ks. lisätietolinkit):
oy (osakeyhtiö)
oyj (julkinen osakeyhtiö)
ky (kommandiittiyhtiö)
ry (rekisteröity yhdistys)
mhy (metsänhoitoyhdistys)
osk (osuuskunta)
srk (seurakunta)
mlk (maalaiskunta)
th (tienhaara)
tk (terveyskeskus)Valio oy, Leirikesä ry, Tuusniemen srk, srk-yhtymä
Henkilönnimien lyhentämistä käsitellään omassa ohjeessaan, ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Erikoisaloilla on myös omia käytäntöjään. Esimerkiksi Puolustusvoimien sisäisissä teksteissään käyttämät lyhenteet ovat pisteettömiä: UudPr (Uudenmaan prikaati), insltn (insinööriluutnantti).