Pienin kirjaimin kirjoitetaan pisteeseen päättyvät lyhenteet sekä lyhenteet, joissa sanan loppu on mukana:
esim., ts.
nro, hlö
Myös mittayksiköiden ja viikonpäivien lyhenteissä on pienet kirjaimet:
m, kpl, kk
ma–su
Isokirjaimisia taas ovat useimmat kirjaimittain luettavat instituutioiden, järjestöjen yms. nimien lyhenteet:
YK, WWF
SKS, SPR
Monet kirjainlyhenteet, jotka on muodostettu muista kuin nimistä, voidaan merkitä joko isoin tai pienin kirjaimin:
DVD ~ dvd
LVI ~ lvi
PR ~ pr
Myös monet sanoina luettavat lyhennesanat voidaan kirjoittaa kokonaan isoin tai pienin kirjaimin:
UFO ~ ufo
Lyhennetyypistä ei voi aina suoraan päätellä, kirjoitetaanko lyhenne pienin vai isoin kirjaimin. On myös joitain sellaisia lyhenteitä, joissa on sekä isoja että pieniä kirjaimia (kuten KuPS < Kuopion Palloseura).
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Pienin kirjaimin kirjoitetaan
• lyhenteet, joiden lopussa on piste
jne.
ks.
puh.
• tavallisimmat mittayksiköiden sekä viikonpäivien lyhenteet
cm, kg, rkl
pv, vk, kk, vma–pe, su
• ns. sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana
klo, tmi, Tre (Tampere)
krs
Muutoin pienikirjaiminen lyhenne kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, jos se on osa isoin kirjaimin kirjoitettua otsikkoa:
HAKU IP-KERHOON (iltapäiväkerhoon)
Vastaavasti virkkeen alussa muutoin pienikirjaimisen lyhenteen alkukirjain on iso:
Su-vuorot peruttu lomien ajalta (sunnuntaivuorot).
E-kirjaa voi lukea esimerkiksi tabletilla.
Isokirjaimisia ovat tavallisesti yhdyssanan osien tai sanaliittojen alkukirjaimista koostetut lyhenteet, jotka luetaan kirjaimittain, kuten YK [yy-koo] (Yhdistyneet kansakunnat). Näihin kuuluu mm. erilaisten instituutioiden, elinten, järjestöjen ja seurojen nimiä tai nimityksiä:
EU
WHO, OECDSAK, OPH, UM
HJK, KTP
Joko isoin tai pienin kirjaimin kirjoitetaan
• monet lyhennesanat eli sellaiset lyhenteet, jotka luetaan sanana
AVI ~ avi
OPO ~ opo
YVA ~ yva
• monet kirjaimittain luettavat lyhenteet, jotka on muodostettu muista kuin nimistä (kyseessä koostelyhenteitä, joissa on kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista)
DNA ~ dna
TV ~ tv
CD ~ cd
PDF ~ pdf
ALV ~ alv
BKT ~ bkt
On tavallista, että varsinkin yleisistä, pitkään käytössä olleista lyhenteistä käytetään pienikirjaimista vaihtoehtoa enemmän kuin isokirjaimista.
Virkkeen alussa pienilläkin kirjaimilla kirjoitetun lyhenteen alkukirjain on iso:
Www-sivuilla ~ WWW-sivuilla on hyvä käyttää riittävän isoa kirjasinkokoa.
Dna-tutkimukset ~ DNA-tutkimukset ovat avanneet monia uusia mahdollisuuksia.
Usein on kuitenkin tyylikkäintä sijoittaa lyhenne muualle kuin virkkeen alkuun.
Jos kyseessä on erisnimestä muodostettu sanana luettava lyhenne, kirjoitetaan alkukirjain aina isolla; vaihtoehtona on kirjoittaa koko lyhenne isoin kirjaimin:
Yle ~ YLE (< Yleisradio)
Erasmus ~ ERASMUS (< European Region Action Scheme for the Mobility of University Students)
Nato ~ NATO (< North Atlantic Treaty Organization)
Joissakin tapauksissa toisesta kielestä sellaisenaan lainattu eli sitaattilainana suomeen tullut lyhenne (kuten brexit) on pikemmin yleissana kuin lyhennenimi, vaikka se alun perin sisältäisikin erisnimen. Jos kuitenkin haluaa korostaa lyhenteen erisnimisyyttä, voi käyttää isoakin alkukirjainta:
grexit (~ Grexit) ← Greek/Greece + exit ’Kreikan ero euroalueesta’
brexit (~ Brexit) ← British/Britain + exit ’Britannian ero Euroopan unionista’
Sekä isoja että pieniä kirjaimia on mm. urheiluseurojen, alkuaineiden ja lakien lyhenteissä:
ToPo (Torpan Pojat), KuPS (Kuopion Palloseura)
Na (Natrium)
PeL (perustuslaki)
Huom.! Lyhenne pH ja muut pienellä kirjaimella alkavat mutta sekä isoja että pieniä kirjaimia sisältävät lyhenteet (kuten dB, kWh) aloitetaan virkkeen alussakin pienellä kirjaimella. Selvyyden vuoksi isojen ja pienten kirjainten ero voidaan säilyttää myös isokirjaimisessa otsikossa.