Pienin kirjaimin kirjoitetaan pisteeseen päättyvät lyhenteet sekä lyhenteet, joissa sanan loppu on mukana:
esim., ts.
nro, hlö
Myös mittayksiköiden ja viikonpäivien lyhenteet kirjoitetaan pienellä:
m, kpl, kk, ma–su
Isokirjaimisia taas ovat useimmat kirjaimittain luettavat instituutioiden, järjestöjen yms. nimien lyhenteet:
YK, WWF, SKS
Sen sijaan joko isoin tai pienin kirjaimin kirjoitetaan muiden kuin nimien lyhenteet:
DVD ~ dvd
LVI ~ lvi
PR ~ pr
Lisäksi monet lyhennesanat eli lyhenteet, jotka luetaan sanana, voi kirjoittaa kummallakin tavalla:
UFO ~ ufo
Ohjeen osat ovat seuraavat :
Lyhennetyypistä ei voi suoraan päätellä, kirjoitetaanko lyhenne pienin vai isoin kirjaimin. On myös lyhenteitä, jotka voi kirjoittaa kummallakin tavalla ja joitain sellaisia lyhenteitä, joissa on sekä isoja että pieniä kirjaimia.
Pienin kirjaimin kirjoitetaan
• lyhenteet, joiden lopussa on piste
jne.
ks.
puh.
• tavallisimmat mittayksiköiden sekä viikonpäivien lyhenteet
cm, kg, rkl
pv, vk, kk, vma–pe, su
• ns. sisälyhenteet, joissa sanan loppu on mukana
klo, tmi, Tre (Tampere)
krs
Pienikirjaiminen lyhenne kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, jos se on osa isoin kirjaimin kirjoitettua otsikkoa:
HAKU IP-KERHOON (iltapäiväkerhoon)
Vastaavasti virkkeen alussa muutoin pienikirjaimisen lyhenteen alkukirjain on iso:
Su-vuorot peruttu lomien ajalta (sunnuntaivuorot).
E-kirjaa voi lukea esimerkiksi tabletilla.
Isokirjaimisia ovat tavallisesti yhdyssanan osien tai sanaliittojen alkukirjaimista koostetut lyhenteet, jotka luetaan kirjaimittain (YK [yy-koo]: Yhdistyneet kansakunnat). Näihin kuuluu mm. erilaisten instituutioiden, elinten ja järjestöjen nimiä tai nimityksiä:
EU, WHO, OECD, SAK, HJK, UM, OPH
Joko isoin tai pienin kirjaimin kirjoitetaan
• monet lyhennesanat eli sellaiset lyhenteet, jotka luetaan sanana
AVI ~ avi, OPO ~ opo, YVA ~ yva
• muiden kuin nimien kirjaimittain luettavat pisteettömät koostelyhenteet, joissa on kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista
DNA ~ dna
TV ~ tv
CD ~ cd
PDF ~ pdf
ALV ~ alv
BKT ~ bkt
Jos kyseessä on lyhennenimi, kirjoitetaan alkukirjain aina isolla:
Kela ~ KELA, Erasmus ~ ERASMUS
Akava ~ AKAVA, Nato ~ NATO
Sitaattilainana suomen kieleen tulleet erisnimilähtöiset lyhennesanat suositetaan kirjoittamaan ensisijaisesti pienellä alkukirjaimella. Jos kuitenkin haluaa korostaa lyhennesanan erisnimisyyttä, voi käyttää isoakin alkukirjainta:
grexit (~ Grexit) ← Greek/Greece + exit ’Kreikan ero euroalueesta’
brexit (~ Brexit) ← British/Britain + exit ’Britannian ero Euroopan unionista’
Pienillä kirjaimilla kirjoitetun lyhenteen ensimmäinen kirjain on iso, kun lyhenne on virkkeen alussa:
Www-sivuilla ~ WWW-sivuilla on hyvä käyttää riittävän isoa kirjasinkokoa.
Dna-tutkimukset ~ DNA-tutkimukset ovat avanneet monia uusia mahdollisuuksia.
Usein on hyvä ratkaisu sijoittaa lyhenne muualle kuin virkkeen alkuun.
Sekä isoja että pieniä kirjaimia on mm. urheiluseurojen, alkuaineiden ja lakien lyhenteissä:
ToPo (Torpan Pojat)
Na (Natrium)
PeL (perustuslaki)
Lyhenne pH ja muut pienellä kirjaimella alkavat mutta sekä isoja että pieniä kirjaimia sisältävät lyhenteet (kuten dB, kWh) aloitetaan virkkeen alussakin pienellä kirjaimella. Selvyyden vuoksi isojen ja pienten kirjainten ero voidaan säilyttää myös isokirjaimisessa otsikossa.