Luvut ja numerot: järjestysluvut

Järjestysluvun merkkinä eli tunnuksena on sanan perusmuodossa -s (kolmas, seitsemäs). Taivutusmuodoissa tunnuksena on -nne- (kolmannen), -nte- (kolmantena), -t- (kolmatta) tai -nsi- (kolmansia, jossa i osoittaa monikkoa).

Moniosaisissa järjestysluvuissa tunnus toistuu periaatteessa luvun kaikissa osissa:

viideskymmenesviides

(Ks. kuitenkin Lisätietoa toisessa ohjeessa -kohdasta ohjetta pitkien lukujen ääneen lukemisesta.) Luvuissa, joiden lopussa on -toista (11–19), järjestysluvun tunnus on vain ensimmäisessä osassa: viidestoista, kahdeksanneksitoista.

Järjestysluku numeroin: merkintätavat

Numeron perässä piste Tämä on lyhyin ja yleisin tapa merkitä järjestysluku.	2. [toinen] 46. [neljäskymmeneskuudes] 133. [sadaskolmaskymmeneskolmas] 2. luokka, 3.-luokkalainen 3.–6. §, 2.–7. marraskuuta 24.12. [kahdeskymmenesneljäs kahdettatoista]
Numeron perässä kaksoispiste Tämä merkintätapa on yksiselitteinen varsinkin virkkeen lopussa.	4:s [neljäs] 13:s [kolmastoista] Hän oli kilpailussa 11:s. Huom. 1:nen [ensimmäinen], 2:nen [toinen]
Roomalainen numero Ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa	Kaarle XVI Kustaa [kuudestoista]

Järjestyslukujen taivuttamista käsitellään omassa ohjeessaan (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa). Myös järjestyslukujen taivutusesimerkkejä on koottu erilliseksi ohjeeksi (ks. Lisätietoa toisessa ohjeessa).

Ensimmäinen vai yhdes?

Peruslukuja yksi ja kaksi vastaavat järjestysluvut ensimmäinen ja toinen. Järjestyslukumuotoja yhdes ja kahdes käytetään varsinkin luvuissa yhdestoista ja kahdestoista, kahdeskymmenes, kahdessadas jne.

Nämä muodot voivat esiintyä myös yhdyssanan jälkiosana, esim. kahdeskymmenesyhdes, kolmaskymmeneskahdes, mutta tavallisempia ovat kuitenkin vaihtoehdot kahdeskymmenesensimmäinen, kolmaskymmenestoinen.

Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista).