Ajan yksiköistä käytetään yleiskielisessä tekstissä suomenkielisiä lyhenteitä. Mittayksikön tehtävässä nämä lyhenteet ovat pisteettömiä, mutta muutamilla on myös muuta, pisteellistä käyttöä:
s sekunti, sekuntia min minuutti, minuuttia t tunti, tuntia (h on kansainvälisessä käytössä oleva tunnin tunnus) vrk vuorokausi, vuorokautta vk viikko, viikkoa vkl viikonloppu, viikonloppua kk kuukausi, kuukautta v vuosi, vuotta v. vuosi, vuonna, -vuotias (esimerkiksi v. 2015 ’vuonna 2015’) pv päivä, päivää p. päivä ap. aamupäivä, aamupäivällä ip. iltapäivä, iltapäivällä pvm. päivämäärä ark. arkisin klo kello
Tunnin lyhenne on suomenkielisissä yleiskielisissä teksteissä siis
t:
Parannustöiden ajan nopeusrajoitus Länsiväylällä on 50 km/t.
Merkinnästä
24 h ks. ohjetta
Ajanilmaukset: 24/7 kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Viikonpäivien nimitykset voi lyhentää seuraavasti:
ma ~ maan. maanantai ti ~ tiist. tiistai ke ~ kesk. keskiviikko to ~ torst. torstai pe ~ perj. perjantai la lauantai su ~ sunn. sunnuntai
Kaksikirjaimisessa viikonpäivän lyhenteessä ei siis ole pistettä:
Lasten ryhmät
Satutanssi ti klo 16–17
Sirkustemput ke klo 17–18
Kahden v-kirjaimen lyhenne vv. tarkoittaa monikollista sanaa vuosina. Nykyisin tätä lyhennettä ei enää suositeta käytettäväksi, vaan käytetään joko lyhennettä v. (’vuonna, vuosina’) tai kirjoitetaan koko sana vuosina.
Lyhenteen vv. tavoin on vanhentunut myös lyhenne ss. ’sivut, sivuilla’. Vakiintunut lyhenne on s. (’sivu, sivulla, sivut, sivuilla’).
Sanat päivä ja viikko näkee joskus lyhennettävän asussa ”pvä” ja ”vko”. Yleiskielisiin yhteyksiin suositetaan kuitenkin lyhyempiä lyhenteitä pv ja vk (ilman pistettä).