Ajan yksiköistä käytetään yleiskielisessä tekstissä suomenkielisiä lyhenteitä. Mittayksikön tehtävässä nämä lyhenteet ovat pisteettömiä, mutta muutamilla on myös muuta, pisteellistä käyttöä:
s sekunti, sekuntia min minuutti, minuuttia t tunti, tuntia (h on kansainvälisessä käytössä oleva tunnin tunnus) vrk vuorokausi, vuorokautta vk viikko, viikkoa vkl viikonloppu, viikonloppua kk kuukausi, kuukautta v vuosi, vuotta v. vuosi, vuonna, -vuotias (esimerkiksi v. 2015 ’vuonna 2015’) pv päivä, päivää p. päivä ap. aamupäivä, aamupäivällä ip. iltapäivä, iltapäivällä pvm. päivämäärä ark. arkisin klo kello
Tunnin lyhenne on suomenkielisissä yleiskielisissä teksteissä siis t:
Parannustöiden ajan nopeusrajoitus Länsiväylällä on 50 km/t.
Merkinnästä 24 h ks. ohjetta Ajanilmaukset: 24/7 kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa.
Viikonpäivien nimitykset voi lyhentää seuraavasti:
ma ~ maan. maanantai ti ~ tiist. tiistai ke ~ kesk. keskiviikko to ~ torst. torstai pe ~ perj. perjantai la lauantai su ~ sunn. sunnuntai
Kaksikirjaimisessa viikonpäivän lyhenteessä ei siis ole pistettä:
Kokous pidetään to klo 15.30 huoneessa 315.
Kahden v-kirjaimen lyhenne vv. tarkoittaa sanaa vuosina. Nykyisin tätä lyhennettä ei enää suositeta käytettäväksi, vaan käytetään joko lyhennettä v. (’vuonna, vuosina’) tai kirjoitetaan koko sana vuosina.
Lyhenteen vv. tavoin on vanhentunut myös lyhenne ss. ’sivut, sivuilla’. Vakiintunut lyhenne on s. (’sivu, sivulla, sivut, sivuilla’).
Sanat päivä ja viikko näkee joskus lyhennettävän asussa ”pvä” ja ”vko”. Yleiskielisiin yhteyksiin suositetaan kuitenkin lyhyempiä lyhenteitä pv ja vk (ilman pistettä).