Siirry sisältöön

Lähdeluettelo

Ohje lyhyesti

Tekstin lopussa olevaan lähdeluetteloon kootaan tiedot niistä julkaisuista tms., joihin tekstissä on viitattu. Luettelon avulla lukija voikin halutessaan helposti löytää tietyn mainitun teoksen. Lisäksi esimerkiksi tieteellisen tutkimuksen lähdeluettelosta lukija voi saada yleiskäsityksen siitä, minkälaisia lähteitä kirjoittaja on kaikkiaan tutkimuksessaan käyttänyt.

Lähdeluettelon laadintaan on eri aloilla erilaisia ohjeita. Tärkeää on joka tapauksessa, että merkinnät ovat selkeitä ja yhdenmukaisia. 

Tässä ohjeessa esitellään lähdeluettelon laatimisen yleisiä merkintäteknisiä seikkoja. Ohjeessa Lähdeviitteet on tietoa lähdeviitteiden merkintätavoista, ja ohjeessa Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät on erikseen kootusti tietoa sähköisten lähteiden merkintätavoista (ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa). 

Ohjeen osat ovat seuraavat:

Koko ohje

Lähdeluettelon teokset (kirjat, artikkelit jne.) esitetään tavallisesti tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Jos tekijä ei käy ilmi teoksesta, teos aakkostetaan nimensä perusteella.

Nimi- ja ilmestymistiedot

• Lähdeluettelossa tekijän sukunimi ja etunimi (tai etunimen alkukirjain) erotetaan toisistaan pilkulla. Tekijän ja teoksen ilmestymisvuoden jälkeen tulee kaksoispiste tai piste ja sitten teoksen nimi. Teoksen nimi ja alaotsikko erotetaan toisistaan pisteellä:

Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki.
~
Heikkilä, Elina 2006. Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki.

Virtaniemi, Asta 1992: Säädöskielen virkerakenne. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.
~
Virtaniemi, Asta 1992. Säädöskielen virkerakenne. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopiston suomen kielen laitos.

Huom. Varsinkin tieteellisissä julkaisuissa ja opinnäytetöissä on tapana sovittaa tekstissä esitetyn lähdeviitteen merkinnät ja lähdeluettelon merkinnät vastaamaan toisiaan selvyyden vuoksi niin, että niiden alkuosa on sama, esimerkiksi nimi Heikkilä. Näin tekstin lähdeviitteen (Heikkilä 2006) avulla löytyy lähdeluettelosta merkintä Heikkilä, Elina 2006.

• Lähdeluettelossa julkaisun ilmestymisvuoden voi merkitä myös kokonaisuuden loppuun. Tällöin tekijän ja teoksen nimen välissä käytetään yleensä pilkkua:

Heikkilä, Elina, Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki 2006.

Tätä merkintätapaa ei suositella silloin, jos tekstissä on viitattu teokseen tekijän nimellä ja teoksen ilmestymisvuodella, siis esimerkiksi (Heikkilä 2006). 

• Jos teos ei ole vielä ilmestynyt, vuosiluvun sijasta käytetään sulkeissa esimerkiksi sanaa tulossa:

Meikäläinen, Maija (tulossa): Mietteitä ja merkintöjä.

• Lähdeluetteloon merkitään yleensä artikkelien sivunumerot. Merkinnässä voi käyttää tai olla käyttämättä lyhennettä s.:

Vihonen, Inkaliisa 2006: Ikkunat auki EU:hun. Kielikello 1, s. 13–15. ~ Kielikello 1 s. 13–15 ~ Kielikello 1: 13–15. ~ Kielikello 1, 13–15.

• Kustantajan ja kustantamon kotipaikan nimen väliin tulee pilkku (SKS, Helsinki) tai kaksoispiste, mikäli kustantajan nimi on lopussa (Helsinki: SKS):

Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. SKS, Helsinki.
~
Heikkilä, Elina 2006: Kuvan ja tekstin välissä. Kuvateksti uutiskuvan ja lehtijutun elementtinä. Helsinki: SKS.

Julkaisulla monta tekijää

Kun julkaisulla on useampi tekijä, nimet voi yhdistää ajatusviivalla tai &-merkillä. Ajatusviivan molemmin puolin tulee lähdeluettelossa välilyönti, koska tekijöistä mainitaan sekä suku- että etunimi:

Etelämäki, Marja – Haakana, Markku – Halonen, Mia 2013: Keskustelukumppanin kehuminen suomalaisessa keskustelussa. Virittäjä 4, s. 460–493.

Kun tekijöitä tai toimittajia on useampia kuin kolme, voi heistä mainita vain yhden (joko päätoimittajan tai aakkosissa ensimmäisen) ja muut esittää esimerkiksi muodossa ym. tai & al.:

Suomalainen paikannimikirja. Toim. Paikkala Sirkka & al. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 2007.

Artikkeli kokoomateoksessa

Jos julkaisu on ilmestynyt kokoomateoksessa, lähdeluetteloon merkitään tarkat tiedot myös tuosta kokoomateoksesta esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

Koivisto, Aino 2009: Kiitoksen paikka. Kiittäminen kioskiasiointia jäsentämässä. Teoksessa Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista. Toim. Hanna Lappalainen ja Liisa Raevaara. Tietolipas 219. SKS, Helsinki, s. 174–200.
~
Koivisto, Aino 2009: Kiitoksen paikka. Kiittäminen kioskiasiointia jäsentämässä. Teoksessa: Lappalainen, Hanna ja Raevaara, Liisa (toim.), Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista s. 174–200. Tietolipas 219. SKS, Helsinki.
~
Koivisto, Aino 2009: Kiitoksen paikka. Kiittäminen kioskiasiointia jäsentämässä. – Hanna Lappalainen ja Liisa Raevaara (toim.), Kieli kioskilla. Tutkimuksia kioskiasioinnin rutiineista s. 174–200. Tietolipas 219. SKS, Helsinki.

Lyhenne viitteenä

Jos teoksesta on tekstiviitteessä käytetty lyhennettä, esimerkiksi (ISK § 1724), lähdeluetteloon merkitään tuo lyhenne ja sitten selitykseksi teoksen koko nimi:

ISK = Iso suomen kielioppi.

Teoksesta esitetään lyhenteen selityksen jälkeen kaikki tekijätiedot normaaliin tapaan.

Sähköisistä lähteistä katso ohjetta Sähköiset lähteet ja viitemerkinnät kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta