Yhdyssana vai ei: rantakuntoon vai ranta kuntoon?

Ohje lyhyesti

Tyypillinen yhdyssana koostuu kahdesta substantiivista, joista ensimmäinen on perusmuodossa eli nominatiivissa. Yhdistelmällä on oma merkityksensä, joka voi olla konkreettinen tai kuvallinen.

Koko ohje

• Kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa eli nominatiivissa (aamu) ja sanajono muodostaa yhtenäiseksi hahmottuvan merkityskokonaisuuden, sanat kirjoitetaan aina yhteen yhdyssanaksi: aamupala. Kyseessä on usein merkitykseltään erikoistunut ilmaus.

Yhteen kirjoitettavia sanoja voi olla myös enemmän kuin kaksi, sillä alku- tai jälkiosa itsekin voi olla yhdyssana:

Tällaisia sanoja ei pidä kirjoittaa erilleen, sillä ne voivat joskus erilleen kirjoitettuina tuottaa eri merkityksen kuin tavoiteltu yhdyssana:

• Eräitä laatua ilmaisevia substantiiveja (kuten huippu, loisto) käytetään vahvistamaan toisen substantiivin merkitystä. Tällöinkin sanojen kokonaisuus on tavallisesti yhdyssana:

Epämuodollisemmassa tyylissä jotkin substantiivit esiintyvät myös adjektiivin tapaan erillisinä määritteinä: ihme tapaus, nasta tyyppi (vrt. yhdyssanana ilmauksella voi olla eri merkitys: nastatyyppi). (Kun jälkimmäinen sana on adjektiivi, sanat kirjoitetaan tavallisesti yhdyssanoiksi: huippuhalpa.)

• Joillakin sanoilla on erityinen, vain yhdyssanojen alkuosana käytettävä muoto. Ne eivät siis sellaisinaan esiinny erillisinä sanoina.

Myös perus-alkuiset sanat kirjoitetaan yleiskielessä yhdyssanaksi:

Arkisessa tyylissä perus-sanaa näkee joskus käytettävän myös itsenäisenä määritteenä: ”Tänään oli taas ihan perus tiistai” (yleiskielessä: perustiistai).

• Sanajonon jälkimmäinen osa voi olla myös adjektiivi (kuten kuuma) tai verbi (kuivata). Kun ensimmäinen osa on perusmuodossa oleva substantiivi, sanat kirjoitetaan aina yhteen:

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• substantiivit
• erilleen kirjoittaminen
• nominatiivi
• sanaliitot
• termit
• yhdyssanat
• yhteen kirjoittaminen

Anna palautetta tästä ohjeesta