Siirry sisältöön

Vierassanat: vierassana, erikoislaina, sitaattilaina, sivistyssana (lainasanojen nimityksiä)

Ohje lyhyesti

Vierassanoja eli vierasperäisiä sanoja on erityyppisiä. Sitaattilainoiksi kutsutaan toisesta kielestä sellaisinaan saatuja sanoja, kuten becquerel, leasing ja smoothie. Suomen kielen äänne- ja muotorakenteeseen mukautuneita lainoja ovat esimerkiksi affektiivinen ja brändi. Niitä on vanhastaan kutsuttu myös erikoislainoiksi. Osaa vierassanoista on nimitetty myös sivistyssanoiksi.

Hyvin monet lainasanoista ovat vanhaa perua. Niistä ei päälle päin huomaa, että niillä olisi vieras tausta; tällaisia sanoja ovat esimerkiksi jyvä, äiti ja lusikka. Niitä ei kutsuta vierassanoiksi tai vierasperäisiksi sanoiksi vaan yleisemmin vanhoiksi lainasanoiksi.

Tässä ohjeessa esitellään lyhyesti erityyppisistä lainasanoista käytettyjä nimityksiä.

Vierassanojen oikeinkirjoituksesta, taivuttamisesta ja ääntämisestä ks. ohjetta Vierassanat kohdassa Lisätietoa toisessa ohjeessa.

Koko ohje

Suomen kielen sanastossa on hyvin paljon eri-ikäisiä ja eritaustaisia lainasanoja. Vanhimpia ei nykykielen näkökulmasta edes hahmota lainoiksi. Tällaisia ovat mm. porsas, hammas, äiti, rikas, lusikka ja tuoli. Niitä ei nimitetäkään vierassanoiksi tai vierasperäisiksi sanoiksi, vaikka toki ne taustaltaan ovat vierasta perua. Niitä voi tarvittaessa nimittää yksinkertaisesti ikivanhoiksi tai vanhoiksi lainasanoiksi.

Selvästi vierassanoja ovat sitaattilainat eli sanat, jotka on saatu suomeen toisesta kielestä sellaisinaan kirjoitus- ja ääntöasua myöten. Esimerkiksi englannista peräisin olevat deadline ja smoothie ovat sitaattilainoja. 

Osa vierasperäisistä sanoista on vanhoja yhteiseurooppalaisia lainoja, joita on saatu suomen kieleen aikanaan varsinkin ruotsin välityksellä. Suomen kielen äänne- ja muotorakenteeseen kokonaan tai osittain mukautuneita ovat esimerkiksi affektiivinen, politiikka, ekvivalentti ja prototyyppinen. Esimerkiksi tällaisia vierassanoja on kutsuttu myös sivistyssanoiksi. 

Suomeen mukautuneita tai mukautettuja lainoja on joissakin kielioppaissa kutsuttu myös erikoislainoiksi erotuksena sitaattilainoista ja ns. yleislainoista (eli suomeen täysin mukautuneista lainoista, kuten ranta ja tuoli). Monet erikoislainoiksi nimitetyt sanat sisältävät suomen äännejärjestelmälle vieraampia äänteitä, kuten b, f (esim. abiturientti, bisnes, fantastinen), sananalkuisia konsonanttiryhmiä (strategia, prestiisi, psykologia) tai vokaalisoinnun vastaisesti samassa sanassa takavokaaleja a, o, u ja etuvokaaleja ä, ö (amatööri, jonglööri). Nykyään on kuitenkin tavallisempaa puhua yleistävästi suomeen mukautetuista lainoista kuin erikoislainoista.

Tällaisten vierassanojen kirjoitus- ja ääntöasun mukauttaminen ruotsin kielestä suomeen kesti aikanaan kauan; vielä pitkään 1900-luvun alkupuoliskolla oli käytössä vaihtelevia kirjoitusasuja, kuten temperamentti ja ”tempperamentti” sekä makaroni ja ”makarooni”. 

Suomen kieleen mukautettujen lainasanojen oikeinkirjoitukseen liittyy edelleen monenlaisia sana- ja muotoryhmittäisiä ohjeita. Onneksi oikeinkirjoituksen voi nykyään tarkistaa myös sanakirjoista.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta