Siirry sisältöön

Paikannimet: erilleen kirjoitettavat (Iso Mustalampi)

Ohje lyhyesti

Moniosaisten paikannimien osat kirjoitetaan toisistaan erilleen silloin, kun

1. alkuosana on genetiivimuotoinen eli -n-loppuinen sanaliiton sisältävä erisnimi

Aleksis Kiven tie
I. K. Inhan polku

Ison Vihtajärven niemi

2. alkuosana on yhdysmerkin sisältävä erisnimi

Ukko-Pekan katu
Etelä-Kiinan meri

3. jälkiosana on yhdyssana

Kalevan puistotie
Siinain niemimaa

4. jälkiosana oleva yhdyssana on erisnimi (Munkkiniemi) ja alkuosa on taipuva adjektiivi tai erisnimen genetiivimuoto

Vanha Munkkiniemi : Vanhassa Munkkiniemessä
Ahtialan Selkätie

5. kyseessä on ihmisen rakentama kohde eli artefakti (kuten kanava, pato, tunneli) ja sijaintia ilmaiseva alkuosa on genetiivimuodossa

Saimaan kanava
Assuanin pato

6. alkuosa on erisnimen genetiivimuoto taikka adjektiivi ja jälkiosa on suomalaisissa paikannimissä harvinainen maantieteellinen termi (tähän ryhmään kuuluvat lähinnä ulkomaiden paikkojen suomalaistetut nimet eli eksonyymit)

Eyrejärven allas
Kaninin tundra
Mariaanien hauta

Iso matalikko

7. kyseessä on kahden nimen yhdistelmä, jossa ensimmäinen nimi on genetiivimuodossa

Villähteen Kukkanen
Aunuksen Karjala
Päiväntasaajan Guinea

Koko ohje

1. Kun nimen alkuosana on sanaliiton sisältävä genetiivimuotoinen eli -n-loppuinen erisnimi (Aleksis Kiven, Ison Vihtajärven), kirjoitetaan paikanlajia ilmaiseva jälkiosa (kuten katu, niemi) pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:

Aleksis Kiven katu
Hilda Flodinin aukio
Hannes Kolehmaisen lenkki

Belle Islen salmi
Ison Vihtajärven niemi
Pienen Jänkäsalon tie

Alkuosa voi sisältää etunimien lisäksi tai sijasta etunimien alkukirjaimia. Silloinkin osat kirjoitetaan erilleen toisistaan:

I. K. Inhan polku
Eero J. Virtasen kuja
J. P. Kochin vuono

Huom. Jos alkuosa on nominatiivi- eli perusmuotoinen sanaliitto (kuten Saint Lawrence), se liitetään paikanlajia ilmaisevaan jälkiosaan yhdysmerkillä, mutta ennen yhdysmerkkiä tulee välilyönti:

Saint Lawrence -joki

Ks. ohjetta Paikannimet: yhdysmerkilliset (Ala-Mustalampi) kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

2. Kun nimen alkuosa on yhdysmerkillinen erisnimi (Ukko-Pekka, Länsi-Siperia), kirjoitetaan paikanlajia ilmaiseva jälkiosa pienellä alkukirjaimella ja erilleen alkuosasta:

Ukko-Pekan katu
Meri-Rastilan tie
Ylä-Malmin tori

Länsi-Siperian alanko
Keski-Tyynenmeren vuoret

3. Kun paikanlajia ilmaiseva jälkiosa on yhdyssana (valtameri, moottoritie), se kirjoitetaan erilleen alkuosasta; tässäkin on pieni alkukirjain:

Atlantin valtameri
Gobin autiomaa
Kahovkan tekojärvi

Hämeenlinnan moottoritie
Kalevan puistotie

Vrt. nimessä Hämeenlinnantie on jälkiosa yksiosainen (tie), siksi nimi kirjoitetaan kokonaan yhteen, ks. ohjetta Paikannimet: yhteen kirjoitettavat (Mustalampi) kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

4. Kun nimen jälkiosan yhdyssana on erisnimi (Koiralampi, Munkkiniemi) ja alkuosana on taipuva adjektiivi (pieni, vanha) tai erisnimen genetiivimuoto (Ahtialan, Kierikkalan), osat kirjoitetaan toisistaan erilleen:

Pieni Koiralampi : Pienellä Koiralammella
Iso Mustalampi

Vanha Munkkiniemi : Vanhassa Munkkiniemessä
Vanha Suurtori : Vanhalla Suurtorilla

Isot Sundasaaret : Isoilla Sundasaarilla

Ahtialan Selkätie
Kierikkalan Vuorikatu

Huom. Myös taipumaton sana pikku kirjoitetaan erilleen moniosaisesta paikannimestä:

Pikku Huopalahti : Pikku Huopalahdessa

5. Erilleen kirjoitetaan ihmisen rakentamien kohteiden (mm. kanava, pato, tunneli) sijaintia ilmaisevat nimitykset, kun alkuosana oleva nimi on genetiivimuodossa (kuten Kiinan):

Assuanin pato
Kiinan muuri

Juutinrauman silta
Saimaan kanava

Kuitenkin rakennettujen kohteiden tietoisesti suunnitellut nimet kirjoitetaan yhteen; usein kyseessä ovat kaavoitetun alueen ns. kaavanimet:

Lystimäensilta
Sörnäistenlaituri

Rakennusten nimien yhteen ja erilleen kirjoittamisesta on omat ohjeet, ks. kohdasta Lisätietoa toisessa ohjeessa.

6. Erilleen alkuosasta kirjoitetaan ulkomaiden paikkojen suomalaistetut nimet eli eksonyymit, joiden alkuosa on joko genetiivimuotoinen (Puolan, Eyrejärven) tai adjektiivi (iso, läntinen) ja jälkiosana on Suomen paikannimissä harvinainen maantieteellinen termi, kuten aavikko, alanko, allas, aro, atolli, hauta, jäätikkö, kaista, kanaali, keidas, kentät, kukkulat, kynnys, kynnäs, käytävä, laakio, laguuni, lähteet, maat, manner, matalikko, mutka, painanne, putoukset, rannikko, riutta, rotko, saaristo, salmet, selänne, suisto, suot, syvänkö, tasanko, tundra, vuoristo ja ylänkö.

Gazan kaista
Puolan alanko
Kaninin tundra

Eyrejärven allas

Iso matalikko
Läntinen laakio

Lisäksi erilleen kirjoitetaan Suomessa sijaitsevien paikkojen nimet, joiden alkuosa on genetiivimuodossa ja jälkiosana on osista koostuvaa kokonaisuutta tarkoittava maantieteellinen termi, kuten saaristo tai rannikko:

Ahvenanmaan saaristo
Suomen rannikko

Myös sellaiset ulkomaiset paikannimet, joiden alkuosa on genetiivimuodossa ja jälkiosana on sana kannas, kirjoitetaan erilleen:

Aunuksen kannas
Panaman kannas

Huom. Suomalaiset kannas-loppuiset nimet kirjoitetaan yleensä yhteen (Sepänkannas). Kuitenkin Laatokan ja Suomenlahden välisen kannaksen nimi voidaan kirjoittaa joko muiden samanrakenteisten paikannimien tapaan yhteen (Karjalankannas) tai vanhan tavan mukaan erilleen (Karjalan kannas). Jos sekaantumisen vaaraa ei ole, mahdollinen on myös pelkkä Kannas.

7. Erilleen kirjoitetaan genetiivialkuiset kahden eri nimen yhdistelmät:

Pielisen Karjala
Aunuksen Karjala

Villähteen Kukkanen
Kemin Kiikkara
Lontoon Piccadilly

Päiväntasaajan Guinea
Yhdysvaltain Neitsytsaaret

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta