Otsikot

Ohje lyhyesti

Otsikko alkaa isolla alkukirjaimella, eikä sen loppuun tule pistettä. Lopussa voi sen sijaan käyttää kysymys- tai huutomerkkiä tai kolmea pistettä.

Otsikossa voi olla yksi tai useampi osa. Jos osia on useita, niiden välissä on kaksoispiste, ajatusviiva tai piste.

Ohjeen osat ovat seuraavat:

• Otsikon alkukirjain ja välimerkit
• Otsikoiden numerointi
• Lukujen otsikot sisällysluettelossa ja lähdeluettelossa

Koko ohje

Otsikko on tekstikokonaisuuden osa, joka kertoo lukijalle jotain olennaista sen jäljessä seuraavasta tekstistä. Esimerkiksi asiatekstin taulukon otsikko tai opinnäytetyön otsikko tiivistää parhaimmillaan kyseisen asiasisällön napakasti ja informatiivisesti. Varsinkin kaunokirjallisuudessa lukujen otsikoilla on joskus myös puhtaammin jäsentävä tehtävä (Luku 3).

Verkkolehtien uutisotsikot saattavat toisinaan olla hyvinkin pitkiä ja moniosaisia. Myös niiden tavoitteena on tarjota tietoa ja houkutella lukijoita lukemaan kyseinen juttu.

Otsikon alkukirjain ja välimerkit

• Otsikon ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla ja muut sanat pienellä alkukirjaimella, elleivät ne ole erisnimiä. Lausemaisenkaan otsikon loppuun ei merkitä pistettä:

Otsikon voi päättää kysymys- tai huutomerkkiin, mutta muodoltaan kysyvässä tai kehottavassa otsikossa päättömerkki ei ole välttämätön. Kolme pistettä otsikon lopussa on harvinainen, mutta tyylikeinona sekin on mahdollinen.

• Jos esimerkiksi teoksen nimi (otsikko sekin) on kaksiosainen, pääotsikko ja alaotsikko voidaan erottaa pisteellä. Kummassakin otsikossa käytetään isoa alkukirjainta:

Kaksiosaisen otsikon osien välissä voi olla kaksoispiste. Kaksoispisteen jälkeen voi tällöin käyttää joko isoa tai pientä alkukirjainta:

Jos otsikon jälkimmäisenä osana esitetään lause (tai lauseita) sitaattina, alkukirjain on kaksoispisteen perässä iso:

Joko pieni tai iso alkukirjain on yleensä mahdollinen myös otsikossa käytetyn ajatusviivan jälkeen:

Usein verkkouutisten otsikoissa halutaan kertoa mahdollisimman paljon uutisoitavasta asiasta ja näin houkuttaa ihmisiä klikkaamaan uutinen auki. Tällöin ajatusviivan tehtävänä on lähinnä jakaa otsikko erillisiin osiin, jotka kertovat uutisen pääasiat ja lisäksi tarjoavat näkökulmia:

Ajatusviiva otsikoissa on parhaimmillaan pysähdyttävä tyylikeino, mutta runsaasti käytettynä menettää tehonsa. Sitä paitsi jos otsikko on hyvin pitkä ja sisältää monenlaista asiaa, lopputulos saattaa vaikuttaa sotkuiselta. Tämä vaikutelma voi korostua mobiililaitetta käytettäessä.

• Moniosaisissa otsikoissa kannattaa kiinnittää huomiota myös siihen, että lopputulos on rakenteeltaan yksiselitteinen. Esimerkiksi seuraavassa lauserakenne ohjaa tulkitsemaan otsikon jälkimmäisen osan ensin virheellisesti. Loukkaantua-verbin subjektiksi hahmottuu nimittäin ensin otsikon alkuosan tekijää tarkoittava subjekti pikajuna:

Otsikoiden numerointi

Tekstiä jäsentävät väliotsikot erotetaan pääotsikoista yleensä typografisin keinoin. Väliotsikot numeroidaan varsinkin asiakirjoissa, tieteellisissä julkaisuissa sekä tieto- ja oppikirjoissa. Otsikoiden numerointi selventää tekstin kokonaisrakennetta, etenkin jos otsikkohierarkia on monitasoinen: pääotsikko, ensimmäisen tason väliotsikot, toisen tason väliotsikot jne. Symmetriasyistä ei ole suotavaa, että jotakin väliotsikkotasoa tulee tekstiin vain yksi kappale (kuten 1.1 ilman otsikkoa 1.2).

Otsikoiden numeroinnissa käytetään tavallisimmin arabialaisia numeroita (1, 2, 3 jne.) sarjoina, joissa otsikkotasot on erotettu toisistaan pisteellä. Viimeisen numeron jäljessä ei kansainvälisen standardin mukaan käytetä pistettä. Numero erotetaan otsikosta vähintään yhdellä välilyönnillä tai sisennyksellä:

Muitakin numerointikäytäntöjä on. Lisäksi otsikkotasojen välistä hierarkiaa voidaan osoittaa muilla keinoin kuin numeroinnilla, esimerkiksi pistekoon vaihtelulla, kursiivilla ja lihavoinnilla.

Lukujen otsikot sisällysluettelossa ja lähdeluettelossa

• Sisällysluettelossa lukujen otsikot alkavat yleensä isolla alkukirjaimella:

• Lähdeluetteloissa yms. yhteyksissä, joissa typografiset keinot ovat rajalliset, otsikon osat erotetaan toisistaan välimerkeillä.

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Asiasanat

• ajatusviiva
• alaotsikot
• alkukirjain
• huutomerkki
• kaksoispiste
• kysymysmerkki
• lähdeluettelot
• otsikot
• tyyli
• väliotsikot

Anna palautetta tästä ohjeesta