Siirry sisältöön

Alkukirjain: erisnimi vai ei?

Ohje lyhyesti

Erisnimi on ilmaus, joka nimeää yksilöivästi esimerkiksi ihmisen, eläimen, paikan, yrityksen, joukkueen, tuotteen, teoksen tai tapahtuman niin, että sen avulla tuo nimetty voidaan tunnistaa muiden vastaavien joukosta. Tämä on erisnimen tärkein tehtävä. Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Leena, Musti, Oulu
Kalpa, Saludo
Kalevala, Puistoblues

Yleisnimet eli yleissanat puolestaan luokittelevat tai ilmaisevat lajin, ja ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: 

ihminen, sukulainen
koira, saksanpaimenkoira
kaupunki, katu, koulu

peli, jääkiekkojoukkue
eepos, festivaali

Perustapauksissa erisnimen ja yleissanan ero on selvä. Usein kuitenkin käyttöyhteys ratkaisee, onko kyseessä erisnimi vai yleissana. Esimerkiksi yleissanasta (kuten kauppatori) voi joskus muotoutua tiettyyn paikkaan viittaava yksilöivä nimi, jolloin se myös kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:

Kauppatori (tietty Helsingin kauppatori)

Toisaalta erisnimestä voi tulla johonkin piirteeseen viittaava luokitteleva yleissana; tällöin se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:

Pihat vilisevät pieniä teemupukkeja.

Myös seuraavanlaisissa tapauksissa alkukirjaimen koon valintaan vaikuttaa se, viittaako nimi tiettyyn yksilöityyn kohteeseen (iso alkukirjain) vai käytetäänkö sitä luonnehtimaan tyyppiä tai lajia ominaisuuksineen (pieni alkukirjain):

Ruotsin-laiva ~ ruotsinlaiva
Suomi-rock ~ suomirock

Koko ohje

• Erisnimien (Leena, Musti, Hämeentie, Oulu) tärkein tehtävä on yksilöidä eli erottaa nimettävä kohde muiden samankaltaisten joukosta. Nimien avulla on mahdollista puhua henkilöistä, paikoista ja muista asioista lyhyesti ilman monisanaista kuvailua. Erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella.

Yleissanat eli yleisnimet (kuten ihminen, koira, katu, kaupunki) puolestaan ilmaisevat lajia tai luokkaa. Yleissanat kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Isolla alkukirjaimella kirjoitettavan erisnimen ja pienellä alkukirjaimella kirjoitettavan yleissanan ero on tavallisesti selvä, mutta joskus käyttöyhteys ratkaisee, onko kyseessä erisnimi vai yleissana.

• Yleissana voi kehittyä erisnimeksi, jos se sellaisenaan yksilöi viittauskohteensa. Esimerkiksi yleissanalla luoto saatetaan käytössä viitata aina tiettyyn luotoon, jolloin sitä voi pitää yksilöivänä nimenä ja alkukirjain on iso: Luoto. Vastaavasti esimerkiksi Helsingissä on useita toreja ja kauppatoreja, mutta vain yksi tietty tori on tunnistettavasti Kauppatori.

• Myös erisnimet voivat menettää yksilöivyyttään, kun niitä käytetään viittaamaan lähinnä johonkin ominaisuuteen tai piirteeseen. Esimerkiksi ilmauksen

Olet oikea einstein!

sanalla einstein viitataan Einsteinin tiettyyn ominaisuuteen (kuten lahjakkuuteen tai luovuuteen). Tällaisessa käytössä nimi ei siis ole yksilöivä vaan luokitteleva sana, joten se kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

Tavaramerkiksi rekisteröity nimikin saattaa kielenkäytössä muuttua luokittelevaksi yleissanaksi:

mono

• Joskus ilmauksen voi hahmottaa kahdella tavalla: joko niin, että erisnimi viittaa kyseiseen kohteeseen (iso alkukirjain) tai siten, että kyseessä on pikemminkin luokitteleva lajinimitys (pieni alkukirjain):

Jehovan todistajat ~ jehovantodistajat
Suomen mestaruus ~ suomenmestaruus

braillekirjoitus ~ Braillen (piste)kirjoitus
pekkaspäivä ~ Pekkas-päivä

Lisäksi esimerkiksi järjestöjen ja puolueiden virallisten nimien rinnalla käytetään myös yleisempiä luonnehdintoja tai epävirallisia nimityksiä. Voidaan vaikkapa kuulua Marttaliittoon tai Vihreään liittoon mutta käydä marttojen tai vihreiden kokouksissa.

• Kuvitteellisten paikkojen, olentojen ja henkilöiden nimet voi usein tulkita joko yksilöiviksi erisnimiksi tai luokitteleviksi tai lajia ilmaiseviksi yleissanoiksi:

Kyöpeli ~ kyöpeli
Manala ~ manala
Tuonela ~ tuonela

Nukkumatti ~ nukkumatti
Joulupukki ~ joulupukki
Muumi ~ muumi

• Varsinaiset lempinimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, mutta joskus rajat häilyvät. Esimerkiksi autojen lempinimissä voidaan käyttää myös pientä alkukirjainta:

Mersu ~ mersu
Sitikka ~ sitikka

• Tietokoneen näppäimistön näppäinten nimet kirjoitetaan tavallisesti sitaattilainoina isolla alkukirjaimella. Myös pieni alkukirjain on mahdollinen:

Alt Gr -näppäin ~ alt gr -näppäin

Back Space -näppäin ~ back space -näppäin

Esc-näppäin ~ esc-näppäin

Tiesitkö?

Internet ja internet

Myös maailmanlaajuisen tietoverkkojärjestelmän nimitys voidaan hahmottaa joko erisnimeksi tai yleissanaksi: sekä Internet että internet ovat siis yleiskielen mukaisia kirjoitusasuja. Suomen kielen lautakunta esitti tästä suosituksensa vuonna 2007 (katso suosituksesta kohtaa Lisätietoa muualla).

  • Tv-ohjelmia katsotaan yhä useammin internetistä.
    ~
    Tv-ohjelmia katsotaan yhä useammin Internetistä.

Yhdyssanoissa isoalkukirjaiminen Internet liitetään loppuosaan yhdysmerkin avulla samaan tapaan kuin muutkin erisnimet:

  • Internet-sivut
    Internet-osoite

Pienellä alkukirjaimella alkavan internet-sanan tapauksessa yhdysmerkin käyttö ei ole välttämätöntä, mutta sitä voi selvyyden vuoksi käyttää etenkin silloin, kun yhdyssanan loppuosa alkaa vokaalilla:

  • internetsivut
    internetosoite ~ internet-osoite

Lisätietoa toisessa ohjeessa

Lisätietoa muualla

Asiasanat

Anna palautetta tästä ohjeesta